Luonnontieteellisten kokoelmien tieto digitoidaan tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi
Luonnontieteelliset kokoelmat ovat yhdistäneet voimansa aineistojensa digitoimiseksi niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa. Euroopan kokoelmien on arvioitu sisältävän 1,5 miljardia näytettä. Laadukas luontotieto tulee nyt tieteen, päätöksentekijöiden ja kansalaisten käytettäväksi.
Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Kuopion luonnontieteellinen museo
Digitoitu tieto palvelee ympäristön tilan seurantaa esimerkiksi lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinneissa. Sähköisen tiedon avulla voidaan dokumentoida ja havainnollistaa luonnon tilan arviointien tuloksia aiempaa helpommin. Tieto on keskeistä luontokadon pysäyttämiseen tähtäävien ratkaisujen etsimisessä.
Luonnontieteellisen tiedon muuttaminen sähköiseen muotoon edistää ja palvelee myös tutkimusta. Esimerkiksi Suomen Lajitietokeskuksen jakamia aineistoja on käytetty pelkästään vuonna 2023 jo 330 tieteellisessä artikkelissa kansainvälisen monimuotoisuustietoa jakavan tietokannan kautta (Global Biodiversity Information Facility GBIF) .
Suomalaiset digitoinnin eturintamassa
Suomessa luonnontieteellisten kokoelmien digitointityötä tehdään parhaillaan yliopistojen ja Kuopion kaupungin luonnontieteellisissä museoissa. Kansallista digitoinnin edistymistä voi seurata juuri valmistuneessa palvelussa https://dashboard.laji.fi.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on vuonna 2023 aloitettu näytetietojen tarkistus, muokkaus ja siirto aiemmin käytössä olleista tietokannoista Kotka-kokoelmienhallintajärjestelmään, jonka kautta tiedot yhdistyvät Laji.fi -palveluun. Työ on valmiina noin 18 000 kasvitieteellisen puutarhan elävien kasvien näytteen sekä noin 2000 kovakuoriaisnäytteen osalta. Vuoden 2023 aikana on digitoitu myös noin 1600 kokonaan uutta näytettä, muun muassa sieniä, jäkäliä ja uhanalaisia sammalia. Valtaosa digitoiduista näytteistä on kerätty Pohjois- ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista.
Kuopion luonnontieteellisessä museossa taas on digitoitu Kotka-järjestelmään noin 9 000 neulattua perhosnäytettä etiketteineen noin 700 lajista. Lisäksi lähes 1 000 näyteyksilöstä on digitoitu noin 1 300 valokuvaa. Nämä näytteet on digitoitu vuonna 2023 ja valtaosa niistä on kerätty 1900-luvun jälkipuoliskolla tai tämän vuosituhannen alussa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnista.
Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa on tähän mennessä digitoitu noin 3,5 miljoonaa näytettä, mikä vastaa noin 24 prosenttia Luomuksen kaikista kokoelmista. Merkittävimmät kokonaan valmistuneet osakokoelmat ovat ulkomaiset putkilokasvit (660 000), Suomen päiväperhoset (90 000) ja Suomen mesipistiäiset (60 000). Digitoidut näytteet kattavat huomattavan ajanjakson, sillä vanhimmat näytteet ovat vuodelta 1785 ja uusimmat tämänvuotisia.
Uutta teknologiaa ja tekoälyä
Oulun yliopisto on koordinoinut digitaalisen DNA-lajitunnistekirjaston rakentamista Suomen lajistolle. Tämä on mahdollistanut muun muassa ympäristöstä kerättyjen näytteiden sisältämän DNA:n käytön ympäristön tilan seurannassa ja auttanut tutkijoita selvittämään huonosti tunnettuja eliöryhmiä. Suomi on tässä työssä edelläkävijä maailmassa.
Suomen Akatemian rahoittamassa Suomen Lajitietokeskuksen kehittämishankkeessa myös tekoäly on apuna miljoonien näytteiden sisältämän luontotiedon avaamisessa.
”Tekstintunnistustekniikalla näytteiden valokuvattujen etikettien sisältämiä tietoja, esimerkiksi keräyspaikka ja -ajankohta, voidaan automaattisesti muuttaa tietokoneella luettavaan muotoon. Kun tekstin syöttämistä tietojärjestelmiin ihmisvoimin voidaan vähentää, näytteiden sisältämä tieto saadaan käyttöön huomattavasti aiempaa nopeammin”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman, joka johtaa kehittämishankkeen konsortiota.
Kansainvälinen yhteistyö jatkuu
Kansainvälinen luonnontieteellisten kokoelmien mittava kehittämishanke on valittu eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Tavoitteena on muodostaa itsenäinen, valtioiden hyväksymä tutkimusinfrastruktuurikokonaisuus (Distributed System of Scientific Collections – DiSSCo). Suomesta yhteistyössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion luonnontieteellinen museo, Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Turun yliopisto.
Suomen ympäristökeskus johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota, joka kehittää Suomen Lajitietokeskusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• yksikönjohtaja Aino Juslén, Suomen ympäristökeskus (Syke) puh. 0295 252 301, aino.juslen@syke.fi
• päällikkö Anne Koivunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, puh. 050 3461 528, anne.koivunen@helsinki.fi
• intendentti Tanja Koskela, Jyväskylän yliopisto, puh. 0400 248 063, tanja.a.e.koskela@jyu.fi
• intendentti Jukka Kettunen, Kuopion luonnontieteellinen museo, puh. 044 718 2653, jukka.olavi.kettunen@kuopio.fi
• yli-intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, puh. 040 824 6749, marko.mutanen@oulu.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme