Luonnontieteellisten kokoelmien tieto digitoidaan tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi
Luonnontieteelliset kokoelmat ovat yhdistäneet voimansa aineistojensa digitoimiseksi niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa. Euroopan kokoelmien on arvioitu sisältävän 1,5 miljardia näytettä. Laadukas luontotieto tulee nyt tieteen, päätöksentekijöiden ja kansalaisten käytettäväksi.
Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Kuopion luonnontieteellinen museo
Digitoitu tieto palvelee ympäristön tilan seurantaa esimerkiksi lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinneissa. Sähköisen tiedon avulla voidaan dokumentoida ja havainnollistaa luonnon tilan arviointien tuloksia aiempaa helpommin. Tieto on keskeistä luontokadon pysäyttämiseen tähtäävien ratkaisujen etsimisessä.
Luonnontieteellisen tiedon muuttaminen sähköiseen muotoon edistää ja palvelee myös tutkimusta. Esimerkiksi Suomen Lajitietokeskuksen jakamia aineistoja on käytetty pelkästään vuonna 2023 jo 330 tieteellisessä artikkelissa kansainvälisen monimuotoisuustietoa jakavan tietokannan kautta (Global Biodiversity Information Facility GBIF) .
Suomalaiset digitoinnin eturintamassa
Suomessa luonnontieteellisten kokoelmien digitointityötä tehdään parhaillaan yliopistojen ja Kuopion kaupungin luonnontieteellisissä museoissa. Kansallista digitoinnin edistymistä voi seurata juuri valmistuneessa palvelussa https://dashboard.laji.fi.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on vuonna 2023 aloitettu näytetietojen tarkistus, muokkaus ja siirto aiemmin käytössä olleista tietokannoista Kotka-kokoelmienhallintajärjestelmään, jonka kautta tiedot yhdistyvät Laji.fi -palveluun. Työ on valmiina noin 18 000 kasvitieteellisen puutarhan elävien kasvien näytteen sekä noin 2000 kovakuoriaisnäytteen osalta. Vuoden 2023 aikana on digitoitu myös noin 1600 kokonaan uutta näytettä, muun muassa sieniä, jäkäliä ja uhanalaisia sammalia. Valtaosa digitoiduista näytteistä on kerätty Pohjois- ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista.
Kuopion luonnontieteellisessä museossa taas on digitoitu Kotka-järjestelmään noin 9 000 neulattua perhosnäytettä etiketteineen noin 700 lajista. Lisäksi lähes 1 000 näyteyksilöstä on digitoitu noin 1 300 valokuvaa. Nämä näytteet on digitoitu vuonna 2023 ja valtaosa niistä on kerätty 1900-luvun jälkipuoliskolla tai tämän vuosituhannen alussa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnista.
Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa on tähän mennessä digitoitu noin 3,5 miljoonaa näytettä, mikä vastaa noin 24 prosenttia Luomuksen kaikista kokoelmista. Merkittävimmät kokonaan valmistuneet osakokoelmat ovat ulkomaiset putkilokasvit (660 000), Suomen päiväperhoset (90 000) ja Suomen mesipistiäiset (60 000). Digitoidut näytteet kattavat huomattavan ajanjakson, sillä vanhimmat näytteet ovat vuodelta 1785 ja uusimmat tämänvuotisia.
Uutta teknologiaa ja tekoälyä
Oulun yliopisto on koordinoinut digitaalisen DNA-lajitunnistekirjaston rakentamista Suomen lajistolle. Tämä on mahdollistanut muun muassa ympäristöstä kerättyjen näytteiden sisältämän DNA:n käytön ympäristön tilan seurannassa ja auttanut tutkijoita selvittämään huonosti tunnettuja eliöryhmiä. Suomi on tässä työssä edelläkävijä maailmassa.
Suomen Akatemian rahoittamassa Suomen Lajitietokeskuksen kehittämishankkeessa myös tekoäly on apuna miljoonien näytteiden sisältämän luontotiedon avaamisessa.
”Tekstintunnistustekniikalla näytteiden valokuvattujen etikettien sisältämiä tietoja, esimerkiksi keräyspaikka ja -ajankohta, voidaan automaattisesti muuttaa tietokoneella luettavaan muotoon. Kun tekstin syöttämistä tietojärjestelmiin ihmisvoimin voidaan vähentää, näytteiden sisältämä tieto saadaan käyttöön huomattavasti aiempaa nopeammin”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman, joka johtaa kehittämishankkeen konsortiota.
Kansainvälinen yhteistyö jatkuu
Kansainvälinen luonnontieteellisten kokoelmien mittava kehittämishanke on valittu eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Tavoitteena on muodostaa itsenäinen, valtioiden hyväksymä tutkimusinfrastruktuurikokonaisuus (Distributed System of Scientific Collections – DiSSCo). Suomesta yhteistyössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion luonnontieteellinen museo, Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Turun yliopisto.
Suomen ympäristökeskus johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota, joka kehittää Suomen Lajitietokeskusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• yksikönjohtaja Aino Juslén, Suomen ympäristökeskus (Syke) puh. 0295 252 301, aino.juslen@syke.fi
• päällikkö Anne Koivunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, puh. 050 3461 528, anne.koivunen@helsinki.fi
• intendentti Tanja Koskela, Jyväskylän yliopisto, puh. 0400 248 063, tanja.a.e.koskela@jyu.fi
• intendentti Jukka Kettunen, Kuopion luonnontieteellinen museo, puh. 044 718 2653, jukka.olavi.kettunen@kuopio.fi
• yli-intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, puh. 040 824 6749, marko.mutanen@oulu.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla18.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla, mutta sisävesillä tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu erityisesti Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikoilla. Avomerialueella sinilevää esiintyy runsaasi koko Suomenlahden alueella.
Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.
Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme