Päättäjät säästävät ihmiset hengiltä

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto varoittaa hyvinvointialueita leikkaamasta pelastustoimesta 

Kustannussäästöt on haettava muualta kuin hädän hetkellä̈ apua tarvitsevista kansalaisista. Toimintaa on tehostettava ja uusia ratkaisuja on löydettävä̈, mutta vaihtoehto ei voi olla jo liian ahtaalle leikatun vähentäminen. Sopimuspalokunnat ovat pelastustoimen kustannustehokkain resurssi, joka voi tarjota ratkaisumalleja nyt haettaviin säästöihin pelastustoimen palveluiden osalta, kun näitä pohdintoja tehtäisiin yhdessä hyvinvointialueen pelastuslaitosten kanssa. 

Pelastustoimesta, ja varsinkaan sen tuottavimmasta ja kustannustehokkaimmasta osasta, eli sopimuspalokunnista ei saa yhdelläkään hyvinvointialueella leikata euroakaan. Meillä ei ole varaa menettää tätä kustannustehokasta resurssia, tilannetta voi verrata Ruotsiin, joka epätoivoisesti on vuosia yrittänyt elvyttää sopimuspalokuntatoimintaa siinä onnistumatta laajemmin, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen tuohtuneena. 

Säästäminen pelastustoimessa voi maksaa kansalaisille säästöjäkin enemmän rahaa esim. Kasvavina vakuutusmaksuina. Ennen kaikkea säästöt voivat kuitenkin aiheuttaa enemmän inhimillistä hätää ja kärsimystä onnettomuuksien uhreille ja läheisille. Säästetään mieluummin ihmishenkiä ja pidetään palokunnat toimintakykyisinä! 

Etelä-Savossa tavoitellaan sopimuspalokuntien valmiuden heikentämisellä noin 2% säästöjä pelastuslaitokselle. Pohjois-pohjanmaalla pelastuslaitos säästäisi vain hiukan yli puoli prosenttia. Nämä säästöosuudet ovat koko hyvinvointialueiden talouden kannalta promillen osia.

Pelastustoimi alueellistettiin noin 20 vuotta sitten. Koko alueellistamisen ajan pelastuslaitokset ympäri maan ovat hioneet toimintaansa ja karsineet kulujaan. Vasta 10 kuukautta toimineet hyvinvointialueet ovat SOTE-menojen jatkuvasti kasvaessa äärimmäisten säästötoimien edessä. On mielestämme täysin kohtuutonta vaatia jo 20 vuotta säästäneeltä pelastustoimelta toiminnan leikkauksia ilman kunnollista valmisteluaikaa. Hallituksen leikkaukset vaikeuttavat olennaisesti hyvinvointialueiden pelastuslaitoksien kykyyn huolehtia esim. lakisääteisistä velvoitteista tai ministeriön ohjeista/suosituksista liittyen sopimuspalokuntien työturvallisuuteen tai terveystarkastuksiin, ne eivät toteudu tällä hetkelläkään. 

Ymmärrämme, että taloudelliset haasteet vaativat sopeutumistoimia, mutta ensisijainen huolemme on turvallisuutemme ja hätätilanteisiin vastaamisen tehokkuus. Palokuntien lakkauttaminen ja varallaolon vähentäminen vaikuttavat kokonaisvaltaisesti erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella: 

1. Vasteaikojen pidentyminen: Nopea ja tehokas reagointi on elintärkeää, ja pidemmät matkat palveluiden saatavuuteen aiheuttavat lisää henkilö- ja aineellisia vahinkoja.
2. Resurssien kuihtuminen: Vähentyneet henkilö- ja kalustoresurssit heikentävät pelastustoimen kykyä suoriutua tehtävistään tehokkaasti.
3. Lakisääteisten vaatimusten noudattamisen haasteet: Säästötoimenpiteiden vaikutukset ovat täysin nykyisen hallituksen hallitusohjelman vastaisia, kyky huolehtia työterveydestä ja turvallisuudesta myös vaarantuu.
4. Hätätilanteiden ennaltaehkäisy: Paloasemat eivät ole pelkästään reagoivia yksiköitä, vaan ne tarjoavat myös tärkeää ennaltaehkäisevää työtä ja koulutusta, joka voi auttaa vähentämään hätätilanteiden riskiä.
5. Kriisi- ja häiriötilanteisiin tilanteisiin varautuminen: Sopimuspalokuntien henkilöstö muodostaa yhteiskunnan ainoan heti hälytysvalmiina olevan ja helposti skaalattavan sekä kustannustehokkaan joustoresurssin. 

 “Sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan” -Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma

Palokuntien alasajo on virhe, jota ei voi peruuttaa 

Ruotsissa sopimuspalokuntatoiminta ajettiin aikoinaan alas. Nyt sitä haluttaisiin takaisin, mutta menneen kaltaista vapaaehtoisverkostoa ei pystytä rakentamaan rahallakaan. Kerran lakkautettua palokuntaa on lähes mahdoton perustaa enää̈ uudelleen, sen sielu ja henki on mennyt.  

Sopimuspalokuntien menot koko pelastustoimesta ovat alle 20%. Sopimuspalokunnat osallistuvat alueellisesti arviolta 40 – 60 %:iin pelastustoimen hälytystehtävistä ja ovat 90 %:ssa maasta maantieteellisesti ensimmäinen, tai jopa ainut apu. Sopimuspalokunnissa tehdään joillain alueilla jopa 40 % turvallisuuskoulutuksista. Lisäksi palokunnat tuottavat nuorille ilmaista palokuntanuorisotoimintaa kasvattaen tulevaisuuden turvaajia: sopimuspalokuntalaisia, pelastusalan ammattilaisia ja valveutuneita kansalaisia. Palokunnissa tehdään vielä̈ tämänkin lisäksi paljon yhteisöllistä̈ turvallisuustoimintaa erilaisissa tuki- ja harrastusosastoissa, sekä̈ ollaan osa omia asuinyhteisöjä̈ luoden kokonaisvaltaista turvallisuutta.  

Sopimuspalokuntatoiminnan vaatimukset ja tuotetun palvelun laatu on kasvanut samanaikaisesti, kun kustannuksia on jatkuvasti karsittu. Paine on ennemminkin korottaa tavallisen kansalaisen päivittäiseen turvallisuuteen investoitavia resursseja, kuin pienen kosmeettisen säästön nimissä̈ vaarantaa kansalaisten perusturvallisuutta merkittävästi.