Suomen suurin hirsilukio Monio palkittiin Puupalkinnolla – taitava rakennesuunnittelu mahdollisti luonteikkaan puuarkkitehtuurin

Tuusulan Hyrylässä sijaitsevassa Moniossa on saman katon alla lukio, musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja kansalaisopisto sekä erilaisia kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja kuntalaisia varten. Puupalkinnon voittaneen hirsirakennuksen arkkitehtisuunnittelija on AOR Arkkitehdit. A-Insinöörit vastasi Tuusulan kunnan kumppanina rakenne- ja akustiikkasuunnittelusta.

Monio on Suomen suurin kolmikerroksinen hirsilukio 8 800 neliön kokonaisalallaan. Kokoluokkaa kuvastaa se, että rakennuksen hirsikerroilla voisi kiertää 25 kilomerin mittaisen Tuusulanjärven ulkoilureitin.

Arkkitehtuuri on saanut inspiraatiota Tuusulan maineikkaista puurakennuksista.

– Tuusulassa on paljon historiallista puurakentamista muun muassa Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, ja halusimme kunnioittaa sitä Monion puuarkkitehtuurilla. Monion muotokieli mukailee myös vieressä olevan entisen kasarmialueen järjestelmällisyyttä, kertoo arkkitehti Kuutti Halinen AOR Arkkitehdeistä.

Puuta on käytetty paljon sekä julkisivussa että runko- ja vesikattorakenteissa. Sisätiloissa hirsi näkyy väliseinissä ja -katoissa sekä sisustuksessa.

Rakennuksen kantava runko muodostuu liimapuupilareista, betonielementeistä, teräspalkeista ja välipohjan kertopuulaatoista. Hybridirunkoa ympäröi itsensä kantava lamellihirsikehikko, joka on tuettu kantavaan rakenteeseen. Massiivipuinen ulkoseinä jatkuu harmonisesti sisätiloissa.

– Kokonaisuus on todella onnistunut ja puu pääsee Moniossa upeasti esille. Hirsikehikko mahdollisti näyttävät, lattiatasosta alkavat suuret ikkunat sekä valoisat sisäänkäynnit. Kehikko ei ole riippuvainen rakennuksen runkorakenteesta, vaan se kantaa itse itsensä. Siksi aukotukset voitiin tehdä vapaammin arkkitehdin toivomalla tavalla, kertoo suunnittelupäällikkö Tuomo Virtanen A-Insinööreistä.

Monimuotoinen harjakatto vaati tarkkaa yksityiskohtien suunnittelua

Rakennesuunnittelun osalta haastavin vaihe oli monimuotoinen katto. Koulu- ja kulttuuritalo koostuu kuudesta niin sanotusta nopasta eli yksittäisistä, mutta toisiinsa sidotuista rakennuksista.

– Jokaisella rakennuksella on korkea harja, mutta katto muodostaa yhden kokonaisuuden. Liitoskohtia ja jiirejä on lukemattomia. Tässä oli paljon vaikeaa detaljiikkaa, jota piti pohtia tarkasti sekä suunnitteluvaiheessa että rakentamisen aikana, Virtanen kertoo.

Monimuotoinen katto sovitettiin yhteen korkeiden ullakkotilojen kanssa. Ullakko on osittain kylmää tilaa ja siellä kulkevat iv-kanavat, konehuoneet ja huoltoreitit.

Rakennuksen kaksi juhlasalia toteutettiin betonirakenteisina suurten jännevälien vuoksi. Betonia hyödynnettiin myös hissi- ja porraskuiluissa, väestönsuojissa ja alapohjassa.

Akustiikkasuunnittelussa keskityttiin tukemaan eri tilojen monia käyttötarkoituksia sekä näyttävää arkkitehtuuria. Kolmikerroksisessa aulatilassa huomaamattomat huoneakustiset verhoukset jättävät tilaa valolle ja hirsipinnoille. Juhlasaleihin muunneltava akustiikka on puolestaan toteutettu sivuseinille laskeutuvien verhojen avulla.

Monion hirsirakenteiden ja välipohjan kertopuulaattojen sekä rakennusosien liitosten akustinen toimivuus varmistettiin A-Insinöörien digitaalisessa akustiikkalaboratoriossa.

– Puurakentamisessa on haasteellista se, että meillä ei ole valmiita yksityiskohtaisia ratkaisuja. Monio on kuitenkin osoitus siitä, että pystymme toteuttamaan suuriakin, arkkitehtuuriltaan vaikuttavia puurakennuksia, kun rakennesuunnittelu ja arkkitehtuuri sovitetaan taitavasti yhteen, Tuomo Virtanen sanoo.

Puuinfon Puupalkinto myönnetään vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.