Etla-tutkimus: Koronasokki kerrannaisvaikutuksineen täräytti teollisuuden arvoketjuja vielä luultuakin voimakkaammin
Koronakriisin aiheuttaman tuotantohäiriön kerrannaisvaikutukset teollisuuteen ovat osoittautuneet vielä luultuakin suuremmaksi. Suoran ulkomaisen sokin vaikutus kotimaisen tuotannon pudotukseen oli tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen sokki. Vaikutukset vaihtelivat toimialoittain ja alueittain. Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean t&k-toiminnan aloilla. Teollisuudessa on sittemmin lisätty kotimaista tuotantoa ja rajoitettu Kiina-riippuvuutta.
Covid-19-kriisi paljasti nykyaikaisen, globaaleihin arvoketjuihin perustuvan taloudellisen toiminnan haavoittuvuuden. Vuoden 2020 alussa infektiot yleistyivät nopeasti Kiinassa, minkä jälkeen tartunta-aalto levisi Italiassa ja monissa muissa maissa. Tämän seurauksena useita tehtaita ja muita tuotantolaitoksia suljettiin joko tartuntojen tai viranomaisten asettamien rajoitusten vuoksi. Toimet johtivat toimitushäiriöihin, kun monet suljetuista tehtaista lakkasivat yhtäkkiä tuottamasta komponentteja ja muita välituotteita globaalisti toimiville yrityksille.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Shock Infections through Global Value Chains” (Etla Working Papers 109) on selvitetty, kuinka Covid-19:n alkuperäinen vaikutus Kiinassa levisi globaalien arvoketjujen kautta vaikuttamaan eri maiden tuotantoon. Tutkimuksessa on mitattu, miten alkuvuoden 2020 sokki Kiinassa kertautui kulkiessaan arvoketjujen läpi.
Koronasokin vaikutuksen suuruus eri maiden tuotantoon riippui siitä, missä määrin eri alat turvautuivat ulkomaisiin arvoketjuihin ennen koronan leviämistä. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että kerrannaisvaikutus oli todella suuri, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
- Kun katsotaan kotimaisen tuotannon pudotusta, suoran ulkomaisen sokin vaikutus oli kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen koronasokki. Sokkiaaltojen vaikutukset toki vaihtelivat toimialoittain ja alueittain, Kuusi huomauttaa.
Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean T&K-toiminnan aloilla, erityisesti EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen.
- Pitkien arvoketjujen maailmassa vain harvoilla yrityksillä on täydellinen näkyvyys koko ketjuun, joka kattaa monia tasoja. Tämä yleinen näkyvyyden puute merkitsi sitä, ettei yrityksillä ollut tietoa kaikista toimitusketjuihinsa osallistuvista yrityksistä ja toimipaikoista. Koronasokki suuruusluokassaan yllätti kokonaisia toimialoja, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Ali-Yrkön mukaan näyttääkin siltä, että alun perin merkittävimpiä häiriöitä kokeneet arvoketjut ovat laajentaneet tuotantoaan vuoden 2021 jälkeen. Tutkijat toteavat myös, että koronasokista kärsineet arvoketjut ovat myöhemmin toipuneet.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Shock Infections through Global Value Chains (Etla Working Papers 109)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: ympäristöystävälliset käytännöt voivat edistää yritysten tehokkuutta ja energiatehokkuus lisää myös tuottavuutta26.8.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ympäristöystävälliset käytännöt voivatkin edistää sekä kestävää kehitystä että tehokkuutta energiaintensiivisillä aloilla. Suomen työn tuottavuus oli vuonna 2022 vain 68 prosenttia Yhdysvalloista. Tuottavuuden heikko kasvu on omiaan heikentämään kustannuskilpailukykyä. Siirtyminen kohti vihreää taloutta voi tarjota potentiaalisen keinon kaventaa tätä tuottavuuseroa, toteavat tutkijat.
Syksyllä Etlassa alkava kansainvälinen tutkimushanke tarjoaa uutta tietoa tekoälyn tuottavuusvaikutuksista19.8.2024 14:34:29 EEST | Tiedote
Etlassa käynnistyy tänä syksynä laaja Business Finlandin rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan generatiivisen tekoälyn vaikutuksia työntekijöiden tuottavuuteen ja työtyytyväisyyteen sekä työmarkkinoihin. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa teknologisen muutoksen vaikutuksista kuluttajien ja työntekijöiden hyvinvointiin, suomalaisten yritysten kilpailukykyyn sekä talouden rakennemuutokseen vihreässä siirtymässä.
Etla: suomalaisyrityksillä jo potentiaalista kilpailuetua ympäristötuotteissa ja palveluissa31.7.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla yrityksillä on ympäristöalalla jo olemassa kansainvälistä kilpailuetua, todetaan tuoreessa Etla-tutkimuksessa. Yrityksillä tunnistetaan lievä suhteellinen etu ympäristötuotteissa ja -palveluissa, mutta alan potentiaalia ei ole Suomessa vielä riittävästi hyödynnetty. Energiasiirtymä, kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Kesäkuussa julkaistu tutkimus esittää myös uutta arviointikehystä kansainvälisesti sovittavien ympäristötuotteiden ja -palveluiden listauksiin.
Lisää ymmärrystä talouskasvun uusista lähteistä: Etlassa alkaa syksyllä laaja innovaatiotutkimushanke10.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Etlassa käynnistyy syksyllä laaja Business Finlandin rahoittama tutkimushanke, joka keskittyy innovaatiovetoisen talouskasvun uusiin lähteisiin, painottuen kestävään kehitykseen ja kansainvälisen kaupan mekanismeihin. Hanke tarjoaa uutta tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, kansainvälisen kaupan ja innovaatiovetoisen kasvun välisistä yhteyksistä.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky taantunut laaja-alaisesti: IMD-vertailussa vasta 15. sija3.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen sijoitus on pudonnut peräti neljä sijaa alaspäin IMD:n tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi sijoittui vertailussa nyt sijalle 15 eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen, jossa vajosimme sijalle 50. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta. Singapore nousi edellisen vuoden neljänneltä sijalta kärkeen. Toiseksi kiri Sveitsi ja kolmanneksi sijoittui Tanska.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme