Vientinäkymät synkkenivät: Teknologiateollisuuden uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen määrä putosi rajusti

Suomen suurimman vientialan yritysten näkymät ensi vuodelle ovat synkentyneet. Uusien tilausten sekä tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt rajusti ja liikevaihto edelleen heikentynyt, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

− Jäsenyritysten tilanne ennakoi talvelle ja alkukeväälle merkittäviä haasteita. Yrityksillä on onneksi vielä aiempaa perua olevat vahvat tilauskannat ja ne kannattelevat tuotantoa toistaiseksi. Jollei kysyntä ala kuitenkaan osoittaa piristymisen merkkejä, uhkaa vientiyritysten tilanne heikentyä ensi vuoden puolella selvästi, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Uusien tilausten arvo teknologiateollisuudessa oli heinä−syyskuussa peräti 24 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 30 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Uudet tilaukset vähenivät selvästi kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla. Uusien tilausten arvo heikentyi jo tämän vuoden alussa ja on heikentynyt jatkuvasti sen jälkeen. Koko tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa neljä prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa ja 13 prosenttia pienempi kuin vuoden 2022 syyskuussa. 

Suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa pysäyttävät 39 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo laski 40 prosenttia.

Heikko tilauskertymä ennakoi myös tilauskantojen supistumista talven aikana. Tämä tulee näkymään talvikuukausien aikana jatkuvasti heikentyvänä tuotantona. Ellei tilanne kysynnän suhteen ala piristymään alkuvuoden aikana, tulee myös työllisyydessä näkymään selkeää heikkenemistä.

Koko teknologiateollisuuden tarjouspyyntökyselyn saldoluku heikkeni ja oli -31. Lokakuun aikana kerätty tieto viestii hyvin selkeästi siitä, että kysyntätilanne markkinoilla on heikentynyt olennaisesti kolmannen vuosineljänneksen aikana. Näin voimakas kysynnän heikkeneminen tulee vaikuttamaan hyvin todennäköisesti vuoden viimeisen neljänneksen tilauskertymään negatiivisesti.

− Kysyntätilanne markkinoilla on heikentynyt kesän jälkeen merkittävästi. Ainakin toistaiseksi taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa kuitenkin olevan osa normaalia suhdannekiertoa, joten vielä ei sentään kannata julistaa talouden kriisiä tai vakavaa lamaa. Nyt havaittua erittäin heikkoa tilauskertymää neljänneksen aikana voi kuitenkin pitää vähintäänkin varoituksena siitä, että jotain vakavampaakin voi olla edessämme, Rautaporras toteaa.

Kuten tyypillisesti suhdannekäänteissä, yritysten väliset erot ovat jälleen kasvaneet. Osa yrityksistä on jo erittäin suurissa vaikeuksissa, kun taas osalla menee vielä hyvin. Rautaportaan mukaan taloudella on yhä kaikki edellytykset lähteä jälleen kasvuun, kun inflaatio taittuu ja korkonäkymät vakiintuvat ja kääntyvät jossakin vaiheessa laskeviksi.

− Globaalin talouden riskilista on kuitenkin pitkä ja riskien mahdollisen toteutumisen vaikutukset suuria. Ensi talvi tulee näyttämään, mihin suuntaan talous Suomessa lähiajoiksi kääntyy.

Suhdannevaihtelu ei muuta osaaja- ja TKI-tarpeita

Teknologiateollisuusyritysten henkilöstömäärä pysyi ennallaan kesäkuun loppuun nähden, henkilöstöä oli syyskuun lopussa 335 000.

Lomautusjärjestelyiden piirissä oli henkilöstötiedustelun perusteella syyskuun lopussa noin 9 500 työntekijää, kun heitä heinäkuun lopussa oli 6 000. Vaikka lomautettujen määrä on kasvanut selvästi, on se edelleen olosuhteisiin nähden alhaisella tasolla.  

Rekrytointeja tehtiin heinä–syyskuun aikana 8 700, joka on olosuhteisiin nähden hyvä lukema. Vaikka joissakin yrityksissä on jo vähennetty väkeä, on työvoiman kysyntä toisissa yrityksissä edelleen korkealla tasolla.

− Nyt olisi erittäin oleellista ymmärtää, että normaali suhdannevaihtelu ja muutosneuvottelut eivät muuta Suomen pitkän aikavälin osaajatarpeita mihinkään. Vientiteollisuuden henkilöstö eläköityy kovaa vauhtia eikä tekniikan oppilaitoksista valmistu tarpeeksi uusia osaajia. Jo tämän hallituksen osaamis- ja maahanmuuttopolitiikalla on erittäin suuri vaikutus Suomen tulevaisuuden näkymiin, painottaa toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Uutta osaamista tarvitaan muun muassa vihreään siirtymään sekä puhtaaseen energiaan liittyvässä tutkimuksessa, kehityksessä ja innovoinnissa (TKI). Suomen vihreän siirtymän investointiaikeet ovat nousseet yli 200 miljardiin euroon.

− Heikentyneistä suhdannenäkymistä huolimatta yritykset tulevat yhä investoimaan pitkäjänteisesti kunnianhimoisiin, kestäviin vientituotteisiin – ja niille riittää markkinoita. Hallitusohjelmassa on tehty hyviä TKI:hin liittyviä päätöksiä. Jotta niistä saadaan konkreettisia hyötyjä, on lisärahoituksesta kaksi kolmasosaa kanavoitava aidosti yritysten kilpailtavaksi. Silloin löydämme uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, kansalaisten hyvinvointiin ja yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuteen, Hirvola sanoo.