Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2024: Kasvutarina jatkuu, investoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin

Maailmalla käynnissä olevat konfliktit ja levottomuudet sekä kiihtynyt inflaatio ovat lisänneet toimintaympäristön epävarmuutta. Korkotason nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointeja. Vaikutukset ovat nähtävissä mm. rakennusalan konkurssiaaltona, yhteisöveron kertymien pienentymisenä ja työttömyysasteen nousuna. Muut vaikutukset tulevat viiveellä ja tämä heijastuu automaattisesti sekä kaupunkien rahoituspohjaan että palveluihin.  

Sote- ja pelastustoimen uudistus on muuttanut kaupunkien rahoitusmallia ja erityisesti Espoon osalta muutos on ollut merkittävä. Uudistuksen myötä Espoon verorahoitusta leikattiin n. 190 milj. euroa enemmän kuin mitä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiskustannukset olivat. Vaikka valtio osin kompensoikin leikkausta valtionosuuksiin kuuluvalla muutosrajoittimella ja siirtymätasauksella, on vuosittainen verotulojen menetys merkittävä. Espoon verorahoituksen leikkaus on suurin tulonsiirto koko valtakunnan tasolla. Samalla Espoosta tuli valtionosuusriippuvainen, kun kuntalaisten työllisyyden ja ansiotason mukaista veroa korvataan valtionosuudella, joka ei kuitenkaan huomioi kasvun ja vieraskielisyyden todellisia kustannuksia. 

”Nykyinen rahoitusmalli heikentää kasvavan kaupungin investointien rahoituskykyä ja mahdollisuutta investointien toteutukseen. Kuntien rahoitusjärjestelmän seuraavaa uudistusta ollaan jo käynnistämässä ja on tärkeää, että sillä ei entisestään heikennetä elinvoimaa luovien kasvukaupunkien toimintaedellytyksiä. Kasvukaupungit eivät myöskään voi olla kattamassa muun julkisen sektorin alijäämäisyyttä”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo.  

Kasvava Espoo pitää huolta asukkaiden hyvinvoinnista 

”Espoon kasvutarina jatkuu. Erityisesti perheet muuttavat edelleen Espooseen työn ja osaamisen perässä”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa.   

Muuttuva ja epävarma toimintaympäristö haastaa kaupungin taloutta, mutta tärkeimmät tavoitteet ovat edelleen talouden tasapainottaminen, hiilineutraaliuden eteen tehtävä työ sekä maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen sekä työllistäminen.  

Viime vuodenvaihteessa kaupungin aiemmin järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluita siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Muutoksen vaikutukset tulevat ulottumaan myös tuleviin vuosiin. Myös kaupungin tehtäviin kuuluu yhä huolehtia siitä, että asukkaat voivat hyvin, joten Espoo tekee edelleen aktiivisesti töitä espoolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  

”Tavoitteenamme on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki ja kehittää kasvavaa Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti”, Mäkelä summaa ja jatkaa: ”Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat sen, että palvelumme ovat toimivia ja asukkaiden tarpeisiin vastaavia.” 

Espoolla iso rooli koko Suomen talouden veturina 

Espoo kasvaa suhteellisesti eniten kaikista Suomen kaupungeista. Väestömäärä on kasvamassa tänäkin vuonna yli 8 000 asukkaalla. Se on valtakunnan tasolla poikkeuksellisen paljon ja kuvastaa hyvin Espoon vetovoimaisuutta kaupunkina. Valtakunnan tasolla syntyvyys on laskussa, mutta Espoossa lasten ja nuorten määrä kasvaa, myös tulevina vuosina. Espoo onkin panostanut viime vuosina erityisen paljon Koulut kuntoon -ohjelmaan ja uusien päiväkotien rakentamiseen. Laadukas varhaiskasvatus ja kielipolut varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ovat vetovoimatekijä myös kansainvälisten osaajien saamisessa Espooseen.  

”Vahva paikallinen ja kansainvälinen yrityspohja, yliopisto sekä tutkimus- ja kehittämisympäristö houkuttelevat uusia yrityksiä ja toimijoita. Tämä luo elinvoimaa ja kilpailukykyä ei pelkästään Espoolle vaan koko pääkaupunkiseudulle ja Suomelle”, kaupunginjohtaja Mäkelä kuvaa. 

Isot infra- ja raidehankkeet kuten länsimetron jatke ja tänä vuonna aloittanut pikaraitiotie houkuttelevat myös osaltaan yrityksiä ja investointeja. Tämä näkyy erityisesti Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran kehityksessä ja vetovoimassa.  

Espoo on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) edelläkävijänä vuoteen 2025 mennessä. Espoo on tänä vuonna valittu myös ensimmäisenä suomalaiskaupunkina EU-rahoitteisen URBACT-yhteistyöohjelman vetäjäksi. Verkostossa keskitytään kaupunkien strategisen ja kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen edistämiseen, joka pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vihreä siirtymä tapahtuu kaupungeissa ja verkostotyö tarjoaa Espoolle uudenlaisia mahdollisuuksia vahvistaa kaupungin kilpailukykyä ja kestävää kasvua.  

Investoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin 

Talousarvion verotulot perustuvat valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen ennusteisiin talouskasvusta sekä Kuntaliiton ylläpitämässä veroennustekehikossa esitettyihin arvioihin verotulojen kehityksestä. Verotuloarvioissa on huomioitu uusi rahoitusmalli sekä valtuuston päättämät kiinteistöveroprosentit. Espoon uusi kunnallisveroprosentti vuonna 2024 on 5,3. 

Palvelujen järjestämisen nettokustannukset, eli toimintakatteen alijäämä heikkenee vuoden 2023 tasosta 79 milj. euroa. Kustannusten kasvussa on huomioitu kattavasti palvelujen järjestämisen tarpeet. Vuonna 2024 vuosikate tulee laskemaan 269 milj. euron tasolle ja tilikauden tulos heikkenee yli 110 milj. euroa kuluvan vuoden tasosta, päätyen 66 milj. euroon. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen arvioidaan hieman nousevan seuraavina vuosina, mikäli yleinen talouskehitys lähteen kasvuun. 

Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2024 lähes 500 milj. eurolla ja kauden 2024–2033 aikana yhteensä noin 3,8 mrd. eurolla, keskimäärin 376 milj. euroa vuodessa. Investointitaso pysyy lähivuosina edelleen korkeana. Kaupungin investointiohjelma on 1,6 mrd. euroa. Suuri osuus investoinneista kohdistuu koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostamiseen Koulut kuntoon -ohjelman mukaisesti. Uusina kohteina ovat myös Kulttuurikeskuksen laajentaminen ja Tapiolan urheilupuiston jalkapallostadionin rakentaminen, jotka rahoitetaan maankäyttöön liittyvillä tuloilla. Myös Espoon keskuksen uudistaminen jatkuu. 

Vuonna 2024 kaupungin lainamäärä kasvaa, mutta taloussuunnitelmakaudella kokonaislainamäärä laskee hieman.  
"Lainakannan kehitystä on tärkeää katsoa pidemmälle, kuten investointiohjelmankin kohdalla tehdään. Talouslaskelmat osoittavat, että vuosikatteen riittävyydessä suhteessa tuleviin investointeihin on jatkossa olennaisia riskejä", kaupunginjohtaja toteaa.  

Espoo on muutosten ja epävarmuuden keskellä panostanut elinvoimaisuuteen ja laadukkaiden palvelujen kustannusvaikuttavaan järjestämiseen. On tärkeää, että tämä työ jatkuu myös tulevalla taloussuunnitelmakaudella.  

Talousarvioehdotus on luettavissa Espoon verkkosivuilla.

Espoon valtuusto päättää vuoden 2024 talousarviosta 7.12.2023.