13. Peliviikko alkaa maanantaina. Tämän vuoden teemana on epäonnistuminen.

Pelit opettavat sietämään epäonnistumista.

Peliviikko on vuosittain marraskuussa vietettävä pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikko. Syksyiseksi perinteeksi muodostunutta Peliviikkoa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.

"Epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen pelko on mielestäni yksi suurimmista esteistä uusien asioiden opettelun tai toisin tekemisen tiellä. Jokainen meistä epäonnistuu ja kohtaa pettymyksiä elämässään. Pelaaminen voi opettaa sietämään epäonnistumisen tunnetta ja palautumaan pettymyksistä nopeammin. Pelaaminen myös kehittää luovaa ongelmanratkaisua, eli ominaisuuksia joista on apua jatkuvasti muuttuvassa maailmassa." taustoittaa Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista tämän vuoden Peliviikon teemaa.

Pelaaminen tarjoaa kuitenkin erityisesti onnistumisen kokemuksia ja niitä on ensi viikolla tarjolla sadoissa paikallisissa pelipäivissä, joita järjestävät pelikasvattajat ympäri Suomen!

Peliviikolla järjestetään pelitapahtumia, keskustelutilaisuuksia, konsertteja, näyttelyitä, laneja, työpajoja ja paljon muuta. Löydät kaikki paikalliset ja verkkotapahtumat Peliviikon tapahtumakalenterista.

www.peliviikko.fi/tapahtumat

Uusi tutkimus - Lasten ja nuorten pelaaminen on arkista ja monipuolista.

Digitaalinen pelaaminen on kiinteä osa lasten ja nuorten arkea, ja pelejä pelataan monista erilaisista syistä. Tampereen ja Helsingin yliopistoissa tehty tutkimus muistuttaa, että lasten ja nuorten digipelaaminen on monimutkaisempi kokonaisuus kuin usein ajatellaan – myös hyvinvoinnin näkökulmasta.

Lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen on puhuttanut jo 1970-luvun lopulta lähtien. Erityisesti hyvinvointinäkökulma on korostunut, ja keskustelu on etenkin älylaitteiden nopean lisääntymisen myötä kietoutunut laajempiin pohdintoihin ruutumedioista osana lasten ja nuorten arkea.

Growing Mind -hankkeen ja Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden yhteistyössä toteuttamassa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin peruskoulujen 6.- ja 8.-luokkalaisten nuorten digitaalista pelaamista ja sen yhteyksiä hyvinvointiin. Kokonaisuus ei ole yksinkertainen.

“Kun tarkastellaan pelaamisen vaikutuksia hyvinvointiin, määrän sijaan keskeinen tekijä ovat pelaamisen syyt ja tarkoitukset,” toteaa yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta.

Kolme pelaajaprofiilia avaavat pelaamisen motiiveja

Tutkimuksessa vastaajien tulosten perusteella muodostettiin kolme pelaajaprofiilia, jotka poikkesivat toisistaan niin pelitottumusten kuin hyvinvointiyhteyksienkin osalta:

• Eskapistiset pelaajat käyttivät pelaamista erityisesti tunteiden säätelyyn,
• Suorituskeskeisillä pelaajilla pelaamista motivoivat etenkin kilpailu ja haasteet.
• Viihdepelaajissa yksittäiset motiivit eivät korostuneet yhtä selvästi kuin muissa ryhmissä. Viihdepelaajat olivat suurin pelaajaryhmä. 

Etenkin eskapistinen pelaaminen yhdistyi tuloksissa heikompaan hyvinvointiin.

Syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan voida tehdä suoria päätelmiä: eskapistiryhmän pelaajat esimerkiksi kokivat muita enemmän yksinäisyyttä ja koulu-uupumusta. Nyt julkaistun poikittaistutkimuksen tuloksia syvennetään pitkittäistutkimuksella, joka mahdollistaa syy-seuraussuhteiden tarkastelun.

“Ihmisten elämää ja käytöstä tarkasteltaessa mekanismit ovat harvoin yksinkertaisia,” Tampereen yliopiston tutkijatohtori Mikko Meriläinen huomauttaa. “Pelaaminen voi esimerkiksi sekä helpottaa yksinäisyyttä että pahentaa sitä kaventamalla ihmisen sosiaalista piiriä – myös samanaikaisesti.”

Nuorten digitaalinen pelaaminen on joskus kärkkäänkin keskustelun aihe, jossa tutkijat kannustavat malttiin: kaiken kaikkiaan pelaaminen selittää hyvinvoinnista vain pienen osan, ja toisinpäin.

“Laatimamme profiilit ovat todennäköisyyksiin perustuvia kategorioita, jotka auttavat ymmärtämään ilmiötä. Todellisuudessa yksilön pelaamiseen vaikuttavat lukemattomat muutkin tekijät”, Lauri Hietajärvi muistuttaa. Kuten usein käy, tutkimus paljastaa myös tiedon rajoja.

Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa aiheen monipuolista tarkastelua: “Nuorten pelaaminen on valtavan alitutkittua, ja mielenkiinto kohdistuu usein ääri-ilmiöihin, kuten peliriippuvuuteen. Niin sanottu peruspelaaminen jää vähemmälle huomiolle, vaikka juuri sitä esimerkiksi vanhemmat useimmiten kohtaavat. Pelaaminen voi olla hyvinkin arkista ja jopa tylsää, mutta silti, tai juuri siksi, arvokasta.”

Tutkimus:

Meriläinen, M., Hietajärvi, L., Aurava, R., & Stenros, J. (2023). Games in everyday life: Profiles of adolescent digital gaming motives and well-being outcomes. Telematics and Informatics Reports, 12, 100104. https://doi.org/10.1016/j.teler.2023.100104

Female Gaming Finland ry on Vuoden pelikasvattaja!

Vuoden pelikasvattaja on arvonimi, joka myönnetään vuosittain Peliviikolla henkilölle, organisaatiolle tai ilmiölle, joka on toiminnallaan tai olemassaolollaa edistänyt positiivista Pelikulttuuria. Tänä vuonna Vuoden pelikasvattajan tunnustus myönnetään Female Gaming Finland ry:lle. 

Female Gaming Finland ry on kaikenikäisille naisille ja sukupuolivähemmistöille suunnattu videopeliyhteisö, joka pyrkii edistämään naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemaa pelimaailmassa. Tämä toteutetaan käytännössä  erilaisten julkaisujen, blogikirjoitusten, medianäkyvyyden ja kentälle jalkautumisen kautta. Yhdistyksen tarkoitus on tuoda esille ja purkaa naisten ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamia rakenteellisia esteitä.

"Suurin osa suomalaisista videopeliyhteisöihin ja -tapahtumiin osallistujista on miehiä. Tämän vuoksi naisilla ja sukupuolivähemmistöillä saattaa usein olla korkeampi kynnys osallistua pelitoimintaan. Suomessa naisille ja sukupuolivähemmistöille ei ole tarjottu aikaisemmin samankaltaista toimintaa tai tukea. Tavoitteemme on, että kaikkien olisi mahdollisimman helppo osallistua pelaamiseen liittyvään toimintaan." kerrotaan yhdistyksestä.

Pelikasvattajien verkoston jäsenistä koostunut raati antoi yksimielisesti tunnustuksen Female Gaming Finland ry:lle.

Pelialan itsesääntely tiukentuu

Pelialan itsesääntelystä vastaava organisaatio PEGI, on lokakuun lopussa ilmoittanut jäsenilleen päivittävänsä käytännesääntöjään. PEGI edellyttää jatkossa suurempaa läpinäkyvyyttä pelinsisäisiin ostoksiin ja turvallisten pelaajayhteisöiden varmistamiseksi

PEGI-järjestelmä perustuu käytännesääntöihin, joihin jokainen PEGI-järjestelmää käyttävä julkaisija sopimuksen mukaan on sitoutunut. Käytännesäännöt käsittelevät ikämerkintöjä, myynninedistämistä ja markkinointia ja heijastavat videopeliteollisuuden sitoumusta tiedottaa yleisölle vastuullisesti.

Merkittävimmät muutokset käytännesäännöissä ovat uudet kappaleet pelinsisäisiin ostoksiin ja turvallisten pelaajayhteisöiden varmistamiseen liittyen.

Pelinkehittäjien tulee esimerkiksi varmistaa, että mikäli pelit sisältävät yllätyslaatikoita (loot box), niistä saatavien hyödykkeiden todennäköisyydet ilmoitetaan pelaajalle, eikä todennäköisyyksiä manipuloida. Yllätyslaatikoiden ostaminen ei myöskään saa olla edellytys pelissä etenemiselle.

Pelaajayhteisöjen turvallisuutta lisätään sitouttamalla pelien julkaisijat toimimaan aktiivisesti kiusaamisen, häirinnän, sekä uhkaavan, seksistisen ja rasistisen puheen poistamiseksi peliyhteisöistään.

Uudet käytännesäännöt tulevat voimaan ensi vuoden huhtikuussa.