Lapsilla on oikeus osallistua ympäristömielenilmauksiin – YK:n lapsen oikeuksien komitealta ohjeita ympäristöasioihin

Lapset ympäri maailman ovat pyrkineet kiinnittämään päättäjien huomion ympäristökriiseihin. Maapalloa uhkaa laaja ja vakava kolmiosainen kriisi: ilmastohätätila, luonnon monimuotoisuuden romahtaminen ja laaja-alainen saastuminen. Ympäristöhaitat vaikuttavat lasten terveyteen ja voivat kasautua tietyille lapsiryhmille. YK:n lapsen oikeuksien komitea on nyt julkaissut valtioille yleiskommentin siitä, miten lapsen oikeudet tulee huomioida ympäristöasioissa.

”Ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttaa lapsen oikeuksiin monin tavoin. Lapsen oikeuksien sopimus valmistui jo vuonna 1989, eikä siinä huomioitu ympäristöasioita riittävästi. Yleiskommenttia onkin odotettu, jotta valtioiden velvollisuudet ympäristökysymyksissä voitaisiin ymmärtää paremmin myös suhteessa lapsiin”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

Yleiskommenteilla YK:n lapsen oikeuksien komitea ohjaa lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa. Yleiskommentti lapsen oikeuksista ja ympäristöstä sekä erityisesti ilmastonmuutoksesta on nyt julkaistu suomeksi lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla.

”YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa välitöntä tarvetta ryhtyä toimiin, jotta voidaan reagoida haitallisiin vaikutuksiin, joita ympäristön tilan heikkenemisellä ja ilmastonmuutoksella on lasten oikeuksien toteutumiseen. Komitea käy yleiskommentissaan läpi ympäristöön liittyviä lapsen oikeuksia erittäin monipuolisesti. Se sisältää myös kuvauksen lukuisista erilaisista toimista, joihin tulisi ryhtyä lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi”, juristi Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

Lapsilla on oikeus ympäristömielenilmauksiin

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lasten ääni on merkittävä maailmanlaajuinen voima ympäristönsuojelussa ja ympäristöasiat ovat monille lapsille erittäin tärkeitä. Lasten näkemykset tuovat tärkeitä näkökulmia ympäristöasioihin kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja päätöksenteossa. Lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste ympäristöön liittyvien päätösten tekemisessä ja toimeenpanossa.

Valtion tulee tukea lasten myönteistä osallistumista kansalaisvaikuttamiseen, jotta lapset voivat ilmaista näkemyksensä. Lasten näkemyksiä ympäristöasioista tulee selvittää aloitteellisesti ja aktiivisesti, ja niille tulee antaa painoarvoa, kun vastataan merkittäviin ja pitkän aikavälin ympäristöhaasteisiin. Muita heikommassa asemassa olevien lasten osallistaminen voi vaatia tavallista enemmän tukea ja erityisiä menetelmiä, jotta myös he tulevat kuulluksi. Erityisesti tulisi huomioida alkuperäiskansojen lapset, kuten Suomessa saamelaislapset, joihin ympäristön tilan heikkeneminen voi vaikuttaa muita enemmän.

Ilmaisunvapauttaan käyttävät ja ympäristömielenilmauksiin osallistuvat lapset kohtaavat usein uhkailua, pelottelua ja häirintää. Yleiskommentin mukaan on valtion tehtävä varmistaa, ettei yhdistymisvapauteen tai ympäristömielenosoituksiin osallistumiseen sovelleta muita kuin lain sallimia ja tarpeellisia rajoituksia.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii välittömiä toimenpiteitä

Valtioiden tulee varmistaa puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö, jotta lapsen oikeudet voivat toteutua. Valtioilla on myös velvollisuus estää ja korjata ympäristöhaittojen vaikutukset lapsen oikeuksiin.

Yleiskommentissa painotetaan, että ilmaston lämpenemistä ei ole rajoitettu riittävästi, mikä altistaa lapset jatkuville ja nopeasti lisääntyville haitoille. Tutkijat varoittavat kriittisistä pisteistä, joiden ylittämisen jälkeen tiettyjä seuraamuksia ei voi enää pysäyttää. Ne aiheuttavat lasten oikeuksille vakavia ja tuntemattomia uhkia. Tarvitaan kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia, jotta kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä saadaan laskuun eikä näitä kriittisiä pisteitä saavuteta.

*****

Barn runt om i världen har försökt få beslutsfattare att fästa uppmärksamhet på miljökriser. Jordklotet hotas av en omfattande och allvarlig trippelkris: klimatnödläge, en dramatisk minskning av den biologiska mångfalden och omfattande föroreningar. Miljöförstöring påverkar barnens hälsa och kan anhopas hos vissa barngrupper. FN:s kommitté för barnets rättigheter har nu publicerat en allmän kommentar om beaktande av barnets rättigheter i miljöfrågor.

”Försämringen av miljöns tillstånd påverkar barnets rättigheter på flera sätt. Konventionen om barnets rättigheter utarbetades redan år 1989. Miljöfrågor beaktades inte i tillräcklig mån i konventionen. Denna allmänna kommentar har också varit väntad för att staternas skyldigheter i miljöfrågor ska bättre kunna förstås även i relation till barn”, berättar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Med sina allmänna kommentarer styr FN:s kommitté för barnets rättigheter tolkningen och genomförandet av konventionen om barnets rättigheter. Den allmänna kommentaren om barnets rättigheter med hänsyn till miljö och i synnerhet klimatförändringar har nu publicerats på finska på barnombudsmannens webbplats.

”FN:s kommitté för barnets rättigheter betonar det omedelbara behovet att vidta åtgärder för att man ska kunna reagera på de skadliga konsekvenserna av försämringen av miljöns tillstånd och klimatförändringen för tillgodoseendet av barnets rättigheter. I sin allmänna kommentar går kommittén väldigt mångsidigt igenom barnets rättigheter som hänför sig till miljön. Kommentaren innefattar också en beskrivning av de olika åtgärder som bör vidtas för att säkerställa att barnets rättigheter tillgodoses”, säger jurist Merike Helander vid barnombudsmannens byrå.

Barn har rätt att delta i miljömanifestationer

FN:s barnrättskommitté betonar att barnens röst är en betydande global kraft inom miljöskyddet och miljöfrågor är väldigt viktiga för många barn. Barnens ståndpunkter ger viktiga synvinklar i miljöfrågor på alla samhällsnivåer och vid beslutsfattande. Barnets bästa ska vara vägledande i alla beslut som rör klimat och miljö.

Staten ska stödja barnens positiva deltagande i medborgarengagemang så att barnen kan uttrycka sina synpunkter. Barnens synpunkter på miljöfrågor ska handlingskraftigt och aktivt utredas och de ska tas i beaktande när man svarar på betydande, långsiktiga miljöutmaningar. Att göra barn i svagare ställning delaktiga kan kräva mer stöd än vanligt och särskilda metoder så att även dessa barn blir hörda. Man bör i synnerhet ta hänsyn till barn som tillhör ursprungsbefolkningar, såsom samiska barn i Finland, eftersom försämringen av miljötillståndet kan påverka dem mer än andra.

Barn som använder sin yttrandefrihet och deltar i miljömanifestationer utsätts ofta för hot, skrämseltaktiker och trakasserier. Enligt den allmänna kommentaren ska staterna de till att inga andra begränsningar än de som är tillåtna enligt lagen och är nödvändiga tillämpas på föreningsfriheten och miljömanifestationer.

Stävjande av klimatförändringen kräver omedelbara åtgärder

Staterna ska säkerställa en ren, hälsosam och hållbar miljö för att barnets rättigheter ska kunna tillgodoses. Staterna är skyldiga att förhíndra och åtgärda miljöförstöringens konsekvenser för barnets rättigheter.

Kommittén betonar i den allmänna kommentaren att den globala uppvärmningen inte har begränsats i tillräcklig mån, vilket utsätter barnen för konstanta och snabbt ökande problem. Forskare varnar för att om kritiska tröskelpunkter överskrids kan vissa påföljder inte längre stoppas. Dessa medför allvarliga, oförutsebara hot mot barnets rättigheter. Brådskande och ambitiösa åtgärder är nödvändiga för att mängden växthusgaser i atmosfären kan minskas och dessa kritiska tröskelpunkter inte uppnås.