Suomen avaimet vihreään siirtymään: päästöille hintalappu, tervettä kilpailua ja pitkäjänteisiä investointeja
Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

Suomi on määritellyt tavoitteekseen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan ja hiilineutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Vihreä siirtymä onkin jo käynnistynyt, ja yhä tiukemman päästösääntelyn yleistyessä sen vaikutukset niin talouteen kuin yhteiskuntaan korostuvat.
Vihreän siirtymän vaikutukset Suomen talouteen riippuvat ympäristömääräysten, rakenteellisen muutoksen ja tuottavuuden monimutkaisista yhteyksistä. Arvio ilmenee tänään julkaistusta tutkimuksesta ”Transition to carbon neutrality: Implications for productivity, competitiveness and investments (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:40)” ja sen pohjalta laaditusta Policy Briefistä ”Miten Suomi menestyy vihreässä siirtymässä? (VNK Policy brief 2023:62)”. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toteuttamassa tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti hiilineutraalin siirtymän kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan Suomen menestys vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua sekä kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla. Politiikkatoimilla on varmistettava pitkäjänteinen investointistrategia, selkeä ympäristöpolitiikka ja vahva satsaus vihreään teknologiatutkimukseen.
Koska ilmastonmuutos on globaali haaste, Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi kansainvälisessä kaupassa sekä panostaa osaavaan vihreään työvoimaan. Työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa niin koulutuspoliittisilla ratkaisuilla kuin myös edistämällä elinikäistä oppimista ja työperäistä maahanmuuttoa.
Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa
Vihreän siirtymän rakennemuutoksella on ollut merkittävä rooli Suomen tuottavuuskasvussa vuosina 2000–2019. Vihreä tuottavuuskasvu on ollut positiivista erityisesti ajanjakson viimeisinä vuosina, mutta toimintaansa jatkavien yritysten tuottavuuskasvu on kuitenkin ollut heikkoa. Tutkijoiden mukaan jatkossa olisikin pyrittävä samanaikaisesti parantamaan jatkavien, ja jo markkinoilla olevien, yritysten tuottavuutta sekä vähentämään niiden päästöjä.
Suomen sitoutuminen asetettuun hiilineutraalisuustavoitteeseen on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia liiketoimintasektorille, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.
– Tunnistamalla, miten vihreän siirtymän mukanaan tuoma rakennemuutos on vuorovaikutuksessa tuottavuuden kanssa, Suomi voi potentiaalisesti myös lisätä talouskasvuaan. Toteuttamalla hyvin harkittuja toimenpiteitä, kuten pitkäjänteisiä investointeja, Suomen tuottavuus ja talouskasvu voivat siis nousta samalla kun etenemme kohti hiilineutraalisuustavoitetta, Kuosmanen sanoo.
Vihreän siirtymän rakenteelliset muutokset liittyvät kiinteästi yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Yritykset voivat esimerkiksi joutua arvioimaan, kannattaako niiden investoida Suomeen vai siirtää tuotantoa niukemman päästösääntelyn maihin. Näin ratkaisut voivat vaikuttaa kokonaisten toimialojen rakenteisiin. Etlan Natalia Kuosmanen huomauttaakin, ettei rakennemuutoksen ja tuottavuuden välinen syy-yhteys ole yksisuuntainen, mikä olisi tärkeää pitää mielessä, kun politiikkatoimia valmistellaan ja niistä päätetään.
Vihreille investoinneille tutkijat esittävät julkista tukea, koska uudenlaisen teknologian innovointi ja markkinoille tuominen on hankalaa ja kallista.
”Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset” -hankkeessa tarkasteltiin, miten vihreä siirtymä vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä arvioitiin mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Hanke tarkasteli myös siirtymän rakennemuutoksen roolia vihreän tuottavuuden kasvussa niin yritys- kuin toimialatasolla sekä selvitti investointitarpeita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Kuosmanen, Natalia – Kaitila, Ville – Kuusela, Olli-Pekka – Maczulskij, Terhi – Valkonen, Tarmo: Miten Suomi menestyy vihreässä siirtymässä? (VNK Policy brief 2023:40)
Kuosmanen, Natalia – Kaitila, Ville – Kuusela, Olli-Pekka – Lintunen, Jussi – Maczulskij, Terhi – Valkonen, Tarmo: Transition to carbon neutrality: Implications for productivity, competitiveness and investments (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:62)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia KuosmanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:045 163 9660natalia.kuosmanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Muistutuskutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa7.4.2025 09:24:23 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tuoreita tutkimustuloksia yritysrahoituksesta ja sen haasteista huomenna 8. huhtikuuta järjestettävässä tilaisuudessa.
Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.
Kutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa1.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tutkimuksen tuloksia hankkeen päättävässä tilaisuudessa 8. huhtikuuta 2025.
Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote
Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.
Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme