YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoitus on turvata jokaiselle lapselle hyvän elämän edellytykset. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät: elinolot, kohtelu, terveys, perheen tilanne ja toimeentulo, osallisuuden kokemus ja yhteiskunnan tarjoama suojelu. Jokainen aikuinen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että lapset ja nuoret voivat hyvin ja saavat onnellisen elämän.

Viime vuosina moninaiset kriisit ja niiden jälkipuinnit ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja mielen hyvinvointia. Monen perheen taloudellinen tilanne on kiristynyt ja kiristyy edelleen, ja kasvava eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten hyvinvoinnissa hälyttävästi (Lapsen ääni 2023, Pelastakaa Lapset). Jo nyt lapsista noin 12 prosenttia eli 121 800 lasta elää köyhyydessä (Itla 2021), ja ennusteiden mukaan perheiden tuloerot tulevat tällä hallituskaudella kasvamaan (sosiaali- ja terveysministeriö 2023). Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa ihmisen elämään. Kouluterveyskyselyssä 2023 tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.

Kun maailma on epävakaa, on nuorimpien sukupolviemme unelmia ja hyvinvointia erityisen tärkeää vahvistaa. Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset kokemukset määrittävät ihmisen hyvinvointia koko elämän mitalta, joten jäljet, joita tässä hetkessä jätämme päätöksillämme ja valinnoillamme, näkyvät vielä pitkään.

Lapsen oikeuksien viikko 20.–26.11.2023 kutsuu meitä kaikkia kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin niin rakenteellisella ja poliittisella tasolla kuin arjen toimissamme. Teeman tunnisteina käytetään #SaanVoidaHyvin ja #SaatVoidaHyvin. Teema muistuttaa myös valtion velvoitteesta huolehtia keinoista, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa, sekä kannustaa kuulemaan lasten omia ajatuksia ja kokemuksia hyvinvoinnista.

Jokainen voi edistää lapsen oikeuksien toteutumista

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto järjestää kouluihin, varhaiskasvatukseen ja vapaa-ajalle toiminnallisen lapsen oikeuksien teemaviikon, jonka aikana lapset ja nuoret saavat perehtyä oikeuksiinsa harjoitusten, tiedon ja oppimateriaalien kautta. Koululaisilla on tehtävien kautta myös muun muassa mahdollisuus lähettää terveisiä päättäjille. Lapsen oikeuksien teemaviikon tapahtumia voi myös järjestää kuka tahansa esimerkiksi kerhoissa, harrastuksissa tai erilaisissa tempauksissa.

Lapsen oikeuksien sivustolta löytyy lisäksi maksuttomia viestintämateriaaleja, joiden avulla kuka tahansa voi edistää lapsen oikeuksien toteutumista lisäämällä tietoa niistä omissa viestintäkanavissaan. Lapsen oikeuksien viikko kutsuu ihan jokaista miettimään ja toteuttamaan konkreettisia hyvinvointitekoja lapsille ja nuorille. Lapsen oikeuksien sosiaalisen median kanavissa jaetaan eri tahojen ja ihmisten hyvinvointitekoja koko Lapsen oikeuksien viikon ajan tunnuksilla #SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus

• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989.  Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli laintasoisena voimaan vuoden 1991 alusta. 
• Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja sen ulkopuolella on tällä hetkellä maailman maista vain Yhdysvallat.
• Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta sekä tiedottamaan niistä kansalaisille. 
• Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11., joka on Suomessa ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2020 lähtien.
• Lapsen oikeuksien viikon 2023 teemana on hyvinvointi. Teemaviikon järjestää Lapsen oikeuksien viestintäverkosto, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja ohjaa lapsiasiavaltuutettu.
• Lapsen oikeuksien viikon perjantaina 24.11. järjestetään myös kansallinen Lapset mukaan töihin -päivä, jolloin tuhannet lapset tutustuvat työpaikkoihin eri puolilla Suomea.
  
  

Lue lisää:

• Lapsen oikeuksien sopimus
• Lapsen oikeuksien teemaviikko
• Lapsen oikeuksien viikon kampanja

Lisätietoja:

Viestinnän asiantuntija Maria Talvitie, maria.talvitie@lskl.fi, p. 040 868 0260

Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533 480