Kokoomuksen Timo Heinonen: EU:n taisteluosaston kyvyllä tulee voida vastata tarvittaessa aitoon tarpeeseen
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen peräänkuuluttaa Suomen kehittyvän sotilaallisen yhteistyön merkitystä Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan keskustellessa Valtioneuvoston selonteosta Sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024.

”Meidän on tärkeää edistää turvallisuusyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka jakavat läntiset arvomme ja tavoitteemme. Näiden arvojen edistäminen sekä lähialueillamme että kauempana on mitä suurimmassa määrin kansallinen etumme”, Heinonen sanoo.
Heinonen painottaa, että monet suomalaiset ovat huolestuneita maailman tapahtumista ja suomalaisten turvallisuudesta. Aktiivinen turvallisuusyhteistyö sekä Suomen päätös liittyä Natoon vahvistavat Suomen ja suomalaisten turvallisuutta pitkälle tulevaan.
”Teimme ratkaisevan päätöksen liittyessämme puolustusliitto Naton jäseniksi. Se oli päätös, jolla haluttiin taata maamme itsenäisyys ja koskemattomuus tulevaisuudessakin”, Heinonen jatkaa.
”Työ suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi ei kuitenkaan ole vielä valmis. Nato-jäsenyytemme ei ole vähentänyt tarvetta turvallisuuden edistämiselle EU:n kautta”, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan Suomen osallistuminen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon syventää puolustusyhteistyötä keskeisten liittolais- ja kumppanimaidemme kanssa.
”Olemme nähneet liiankin hyvin, miten nopeasti tilanteet voivat muuttua turvallisuuspolitiikassa. Nopealle, joustavalle ja muokattavalle kriisinhallintakyvylle on tarvetta. Varautuminen on viisautta tässäkin”, Heinonen sanoo
”Kokoomus pitää tärkeänä, että EU:n taisteluosaston kykyä kehitetään siten, että sillä voidaan vastata tarvittaessa aitoon tarpeeseen”, Heinonen päättää.
---
Kansanedustaja Timo Heinosen pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Eduskunnan keskustellessa valtioneuvoston selonteosta Sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. (Muutokset puhuttaessa mahdollisia)
Arvoisa puhemies,
rouva ministeri,
Kriisinhallinta on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhä epävakaammassa maailmassa Suomen ja koko Euroopan yhteinen tehtävä on luoda vakautta ja ennustettavuutta.
Edistää rauhaa, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ympärillämme.
Teemme turvallisuusyhteistyötä niiden kanssa, jotka jakavat läntiset arvomme ja tavoitteemme. Näiden arvojen edistäminen sekä lähialueillamme että kauempana on myös mitä suurimmassa määrin kansallinen etumme. Turvallisuusympäristöämme puolustetaan riippumatta valtiollisista rajoistamme.
Peräänkuulutamme mielellämme sitä, että EU on aktiivinen toimija maailmanpolitiikassa. Meidän tulee ottaa myös vastuuta siitä, että olemme valmiita toimimaan nopeasti, koordinoidusti ja tehokkaasti, kun tarve niin vaatii.
Arvoisa puhemies.
Moni suomalainen on huolestunut siitä, mitä maailmassa juuri nyt tapahtuu. Myös siitä mitä itärajallemme nyt tapahtuu. Siitä, olemmeko me suomalaiset turvassa. Ja siitä, miten me voimme omalta osaltamme vaikuttaa kriisien lientymiseen lähellä ja kauempana. Turvallisuus on tunne, joka kuuluu jokaiselle. Turvallisuus on fakta, mutta se on myös tunne.
Teimme ratkaisevan päätöksen liittyessämme puolustusliitto Naton jäseniksi. Se oli päätös, jolla haluttiin taata maamme itsenäisyys ja koskemattomuus tulevaisuudessakin. Vastaus siihen uhkaan, jonka arvaamaton itänaapurimme Venäjä aiheutti hyökkäyksellään – sodalla - Ukrainaan. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Nato-jäsenyytemme ei ole vähentänyt tarvetta turvallisuuden edistämiselle EU:n kautta. Turvallisuus ei ole yksilösuoritus. Se on yhteistyötä.
Arvoisa puhemies,
Suomi on tähän mennessä osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa, keskimäärin noin neljän vuoden välein. Kertaakaan taisteluosastoja ei ole vielä käytetty kriisinhallintatehtävissä. EU:ssa ei ole löydetty yhteistä näkemystä taakanjaosta tai taisteluosastojen sopivuudesta akuutteihin kriisitehtäviin.
Kokoomus pitää tärkeänä, että EU:n taisteluosaston kykyä kehitetään siten, että sillä voidaan vastata tarvittaessa aitoon tarpeeseen. Olemme peräänkuuluttaneet vaikuttavuutta ja tavoitteiden selkeää määrittelyä kriisinhallintaan osallistumisessa.
Tuemme selonteon näkemyksiä, joiden mukaan taisteluosaston käytettävyyttä tulee parantaa ja toimintaa joustavoittaa. Olemme nähneet liiankin hyvin, miten nopeasti tilanteet voivat muuttua turvallisuuspolitiikassa. Nopealle, joustavalle ja muokattavalle kriisinhallintakyvylle on tarvetta. Varautuminen on viisautta tässäkin.
Arvoisa puhemies,
Ranskan johtamassa valmiusvuorossa on mukana myös Belgia. Suomi osallistuu valmiusvuoroon Merivoimien raivaajaosastolla, jonka tehtävänä on miinojen raivaaminen taisteluosaston tukena. Suomen valmiusosaston kokonaisvahvuus on noin 30 sotilasta.
Osallistuminen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon syventää puolustusyhteistyötä keskeisten liittolais- ja kumppanimaidemme kanssa. Harjoittelu yhdessä antaa Suomelle mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää niin kriisinhallinnan kuin puolustusvoimien suorituskykyä. Kokemusta voidaan hyödyntää Naton valmiusjoukkoihin osallistuttaessa.
Suomen osallistuminen aiheuttaa noin 7,5 miljoonan euron kustannuksen. Tällä rahalla harjoitellaan koordinoimaan EU:n yhteisiä kyvykkyyksiä ja toimia. Niillä voidaan lopulta vähentää kärsimystä, liennyttää konflikteja tai estää niiden leviäminen ja pidetään samalla suomalaisten turvallisuusympäristö vakaampana. Kokoomuksen mielestä tuo raha on tällöin hyvin käytettyä.
Arvoisa puhemies,
Viime perjantaina vietimme Nobelin rauhanpalkinnon saajan, presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisia. Maailma tunsi hänet väsymättömästä työstään rauhan eteen ja ratkaisujen löytämiseksi. Presidentti Ahtisaari totesi viisaasti Nobel-juhlapuheessaan vuonna 2008: ”Jos työskentelemme yhdessä, voimme keksiä ratkaisuja. Meidän ei ole syytä hyväksyä vallanpitäjien verukkeita. Rauha on tahdon asia.”
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg muisteli ystäväänsä Ahtisaarta ja hänen perintöään viime viikolla näin: ” Tarvitsemme enemmän Martti Ahtisaari -henkeä rauhanomaisten ratkaisujen löytämiseksi. Tämä viesti on pidettävä kirkkaana myös hänen poismenonsa jälkeen”.
Arvoisa puhemies,
Ottakaamme askel sitä kohti, että olisimme hieman enemmän presidentti Ahtisaaren kaltaisia. Kokoomus toivoo, että hänen työnsä rauhan eteen saa jatkoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo HeinonenKansanedustaja
Hämeen vaalipiiri
Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kansallinen Kokoomus on vuonna 1918 perustettu poliittinen puolue ja kansanliike, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Politiikkamme perustuu arvoihin – uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja jossa heikoimmista pidetään huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on 48 kansanedustajallaan suurin eduskuntaryhmä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kokoomuksen Sirén: Huiput Suomeen töihin – hallitus lisää asiantuntijoiden kannustimia25.4.2025 10:45:25 EEST | Tiedote
Hallitus haluaa houkutella Suomeen lisää korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja saada myös ulkomaille muuttaneet huippuosaajat palaamaan kotimaan työmarkkinoille. Puoliväliriihessä päätettiin laskea niin sanottujen avainhenkilöiden lähdeveroa 32:sta 25 prosenttiin, laajentaa veroetua paluumuuttajiin ja sujuvittaa asiantuntijoiden maahantuloprosesseja. Kokoomuksen Saara-Sofia Sirénin mukaan ratkaisut ovat elintärkeitä talouskasvulle ja Suomen osaajapulan ratkaisemiseksi.
Kokoomuksen Paasi: Hallituksen mittavilla toimilla kasvurahoituksen rakenteet remonttiin24.4.2025 17:40:02 EEST | Tiedote
Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä lukuisista kasvurahoituksen saatavuutta parantavista toimista. Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi pitää päätöksiä erittäin tärkeinä Suomen pääomamarkkinoiden ja vaurastumisen kannalta, sillä pääomaköyhässä maassa ei synny investointeja eikä uutta yritystoimintaa.
Kokoomuksen Partanen: Pitkään odotettu helpotus yrittäjille - YT-lain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa24.4.2025 15:34:45 EEST | Tiedote
Yrittäjien vuosia odottama muutos toteutuu viimein. Hallitus vapauttaa alle 50 hengen yritykset pääsääntöisesti YT-lain velvoitteista ja puolittaa muutosneuvottelujen minimiajat. Kokoomuksen kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Karoliina Partasen mukaan uudistus on pitkään odotettu hallinnollisen taakan kevennys, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
Hallitus nostaa koulutustasoa – lisää aloituspaikkoja ja opintoseteli ilman opiskelupaikkaa jääneille24.4.2025 13:53:59 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia – ja yhä useampi nuori tarvitsee mahdollisuuden päästä opintojen alkuun. Kokoomuksen kansanedustaja Milla Lahdenperä pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä merkittävänä suunnanmuutoksena: korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja ilman opiskelupaikkaa jääneille tarjotaan maksuton opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin.
Kokoomuksen Fagerström: Yhteisövero kevenee – suomalaisille yrityksille kasvuvaihde silmään24.4.2025 10:07:39 EEST | Tiedote
Orpon hallitus on puoliväliriihessään päättänyt merkittävistä ratkaisuista Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Yksi suurimmista päätöksistä on yritysten yhteisöveron keventäminen 18 prosenttiin. Kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerströmin mukaan nyt on aika kokeilla uusia reseptejä kasvun käynnistämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme