YK:n ilmastokokous kokoaa yhteen ilmastoaiheiden eturivin tutkijat Suomesta – tietopaketti toimituksille

Uusiutuvan energian ratkaisut

Mika Järvinen, Aalto-yliopisto

"Tutkin kestäviä uusiutuvan energian teknologioita. Olen tutkinut esimerkiksi energiateknologioiden kiertotaloutta, kuten materiaalin talteenottoa muovijätteistä ja jätteiden polttoon perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon yhdistämistä tuuli- ja aurinkovoimaan sekä elektrolyysipohjaiseen vetytuotantoon."

Järvinen tutkii ja opettaa myös hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hyödyntämistä. Hän kirjoittaa parhaillaan Uusiutuva energia planeetan rajoissa -oppikirjaa yhdessä suuren kansainvälisen insinööri-, ekologi-, yhteiskunta- ja taloustieteilijöiden ryhmän kanssa. Järvinen toimii Aallossa professorina ja johtaa Energy Conversions and Systems -tutkimusryhmää sekä poikkitieteellistä vetyinnovaatiokeskusta.

mika.jarvinen@aalto.fi, +358 50 414 2593

Ilmastotutkimus

Tuukka Petäjä, Helsingin yliopisto

"Mittaamme ja mallinnamme ilmakehän hiukkasia eli aerosoleja. Tutkimme myös ilmastonmuutosta ja ilmanlaatua. Mittausten ylläpito ja kehittäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun kokonaiskuvan seuraamiseksi."

Petäjä on fysiikan professori Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INARissa. Hän on yksi maailman viitatuimmista geotieteiden tutkijoista. Hänen erikoisalansa on kokeellinen ilmakehätiede. Petäjä on tehnyt mittauksia ympäri maailmaa, esimerkiksi Etelämantereella. Viime vuodet hän on johtanut ilmakehän pienhiukkasiin, hivenkaasuihin ja pilvien havainnointiin keskittyvän ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurin Suomen toimintaa sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

tuukka.petaja@helsinki.fi, +358 50 415 5278

Jouni Keronen, Helsingin yliopisto

"Tällä vuosisadalla meidän pitää poistaa ilmakehästä suunnilleen sama määrä kasvihuonekaasuja kuin sinne tästä eteenpäin päästämme. Tämän mittakaavan nieluista ja hiilivarastoista mikään maa ei ole vielä tehnyt sitoumuksia. Koska hiilinielujen kehittäminen vaatii usein kymmeniä vuosia, suuren mittakaavan toimilla on jo kiire. Tästä aihealueesta pitää saada nykyistä enemmän tutkittua tietoa, jonka avulla valtiot aktivoituisivat asiassa."

Keronen on Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC:n työelämäprofessori ja koulutukseltaan tekniikan tohtori ja MBA. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuihin, energiateknologian kehittämiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen energia-alalla. Hän on paneutunut ilmakehätutkimukseen Climate Leadership Coalition -järjestön (CLC) sekä Fortumin johtotehtävissä.

jouni.keronen@helsinki.fi, +358 50 453 4881

Hanna Lappalainen, Helsingin yliopisto

”Suomella ja ACCC:llä on asiantuntemusta ja annettavaa mm. mittausten tekemisessä haastavilla alueilla. Esimerkiksi ilmakehän vuorovaikutustutkimus arktisella alueella on tällaista tutkimusta. Pystymme myös kouluttamaan nuorista tutkijoista ilmaston monipuolisia ja laaja-alaisia asiantuntijoita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitsemme tiedediplomatiaa, joka mahdollistaa tutkimuksen haasteellisissa olosuhteissa ja osallistaa nuoria tutkijoita ympäri maailmaa.”

Lappalainen on ilmakehätieteiden dosentti Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INARissa. Hänen erikoisalansa on ACCC-lippulaivan yhteiskunnallisen vaikuttavauuden lisääminen tiedediplomatian näkökulmasta. Tiedediplomatian merkitys kasvaa nopeasti, kun maailman geopoliittinen tilanne muuttuu ja ilmastonmuutos kiihtyy. Lappalainen on juuri aloittamassa ERASMUS+-hankkeita, jossa virtuaalivaihdon kautta helpotetaan Itä-Euroopasta ja Afrikasta tulevien nuorten tutkijoiden ilmastokompetenssien etäopiskelua.

hanna.k.lappalainen@helsinki.fi, +358 50 434 1710 

Globaali ruoantuotanto ja ilmastonmuutos 

Mika Jalava ja Vilma Sandström, Aalto-yliopisto

"Tutkimme globaaleja ruokajärjestelmän kestävyyskysymyksiä, eli sitä, miten voisimme tuottaa tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle maapallon kantokyvyn rajoissa. Meitä kiinnostaa se, miten ruokajärjestelmät vaikuttavat ympäristöön ja toisaalta se, mitä vaikutuksia ihmisten aiheuttama ympäristönmuutos aiheuttaa ruokajärjestelmille. Olemme tutkineet ja mallintaneet erilaisia ratkaisuja, kuten ruoan tuotannon sivuvirtojen tehokkaampaa käyttöä ja ruokavalion muutosta,  joilla voidaan vähentää ruokajärjestelmän ympäristölle aiheuttamaa painetta.”

Mika Jalava ja Vilma Sandström ovat tutkijoita Aalto-yliopiston Water & Development -tutkimusryhmässä.

mika.jalava@aalto.fi, +358 40 506 5696

vilma.sandstrom@aalto.fi, +358 40 777 8412

Jäätutkimus

Jukka Tuhkuri, Aalto-yliopisto

"Tutkin jäätä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia merijäässä, sekä näiden muutosten vaikutusta laivojen kohtaamiin jääkuormiin ja merituulivoimaan. Tutkimus on tärkeää, koska ilmaston lämpeneminen paitsi muuttaa jääolosuhteita, myös lisää merenkulkua arktisella alueella. Tulevaisuudessa arktisella alueella liikkuu yhä enemmän laivoja, joilla ei ole jäävahvistusta. Tämä lisää huomattavasti onnettomuuksien ja ympäristökatastrofien riskiä."

Tuhkuri on Aalto-yliopiston jäätutkija ja professori. Hän on kokenut kenttätutkija, ja tutkimus on vienyt hänet sekä arktiselle alueelle että Etelämantereelle. Tuhkuri oli mukana meriarkeologisella Etelämantereelle suuntautuneella Endurance22-tutkimusmatkalla, jolla onnistuttiin löytämään vuonna 1915 uponnut Endurancen hylky. Tuhkuri tutki matkalla merijäätä. Jukka Tuhkuri toimii vierailevana tutkijana Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Hän on myös University College Londonin kunniaprofessori.

jukka.tuhkuri@aalto.fi, +358 50 568 0036

Kestävyyspedagogiikka ja kestävyys opetuksessa

Rami Ratvio, Helsingin yliopisto

"Tutkin kestävyysosaamisen vahvistamista yliopisto-opetuksessa. Olen tutkinut esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostusta kestävyystaitojen opiskeluun, kestävyyspedagogiikan menetelmiä sekä kestävyystaitojen integrointia opetussuunnitelmiin. Opetan yliopistopedagogiikkaa yliopiston henkilökunnalle sekä kestävyystiedettä perustutkinto-opiskelijoille. Olen työskennellyt useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa kestävyystieteen ja -pedagogiikan tutkimus- ja kehittämishankkeissa."

Ratvio toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskus HYPEssä sekä Kestävyystieteen instituutti HELSUSissa. Hän on Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäsen.

rami.ratvio@helsinki.fi, +358 50 359 4572