Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 2022
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).
Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla, jossa kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin 2,3 prosenttia vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta.
Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.
Tieliikenteessä myönteistä päästökehitystä ajoi ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteiden eli ajettujen kilometrien väheneminen. Toisaalta edellisvuotta pienempi polttoaineiden biokomponenttien osuus kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta jäivät kuitenkin vuoden 2020 päästötason alle.
Rakennusten muun erillislämmityksen (öljy, kaasu, puu) päästöt jatkoivat laskutrendiään. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,5 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta vajaalla prosentilla.
”Vuosi 2022 jatkoi poikkeuksellisten maailmanlaajuisten epäsuotuisten tapahtumien sarjaa Ukrainan sodalla, jonka vaikutukset heijastuivat useille päästösektoreille. Haitallisia vaikutuksia pystyttiin kuitenkin hillitsemään laajoilla energiansäästötoimilla. Vaikka vuoden 2022 tiedoissa näkyy tietyiltä osin hieman takapakkia aiempaan päästökehitykseen nähden, voidaan jatkossa odottaa myönteisempää kehitystä etenkin energiasektorilla,” sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useimmissa kunnissa merkittäviä lisätoimia
Vuoden 2022 ennakkotietojen julkaisun yhteydessä päästötietopalveluun (https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/) lisättiin myös kuntakohtaiset vuoden 1990 päästötiedot. Hinku-laskentasääntöjen mukaisen seurannan lisäksi palvelusta on saatavilla myös alueiden kokonaispäästöt eroteltuna päästökauppaan ja taakanjakosektoriin.
Vuoden 1990 alueelliset päästöt mahdollistavat alueiden päästövähennystahdin vertailun suhteessa kansallisiin tavoitteisiin vuosina 2030 (-60 %), 2040 (-80 %) ja 2050 (-90–95 %). Taakanjakosektorilla Suomen päästövähennystavoite on -50 prosenttia vuosina 2005–2030.
Vuosina 1990–2022 kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35,9 prosenttia ja taakanjakosektorilla vuosina 2005–2022 noin 22,1 prosenttia. Aktiivisen ilmastotyön toteuttamisen ohella päästövähennystahdissa on selviä alueellisia eroja. Erot liittyvät muun muassa demografisiin ja maantieteellisiin ominaisuuksiin sekä elinkeinorakenteellisiin muutoksiin.
Vertailutiedot osoittavat, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan useimmissa kunnissa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimia tarvitaan rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksen ohella erityisesti tieliikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä
- KORJATTU LINKKI: Ladattavat päästötietoaineistot: kaikkien Suomen kuntien päästötiedot ja kuntien vertailutiedot (filesender.funet.fi, aineistot ladattavissa 5.12.2023 asti)
- Päästötietopalvelu (Vuoden 2022 päästötiedot päivittyvät palveluun 21.11.2023)
- Päästölaskennan menetelmä
- Raportti: Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018
- Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoistutkija Santtu Karhinen, puh. 0295 251 889, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Jari Rantsi, puh. 0295 251 274, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), puh. 0295 251 128, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), puh. 0295 251 116, etunimi.sukunimi@syke.fi
viestintäasiantuntija Hanna Talikka, puh. 0295 251 104, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat



Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme