Lainalyhennysten ja säästämisen tasapainottelua

Moni suomalainen kotitalous ottaa asuntolainaa maksaakseen sen aikanaan takaisin. Kuukausittaiset lyhennykset ovat suhteellisen suuria ja laina-aikakin ruotsalaiseen asuntolaina-asiakkaaseen verrattuna lyhyempi. Suomalaisen kuukausittaisista käyttövaroista valtaosa kuluu asuntolainan hoitokuluihin, eikä ylimääräistä juurikaan liikene muihin säästämisen tai sijoittamisen kohteisiin.

Yleisesti ottaen ruotsalaisella asuntolaina-asiakkaalla ei välttämättä ole aikomustakaan maksaa lainaa elinaikanaan pois. Lyhennettyään lainaansa lakisääteisen minimiosuuden verran, saatetaankin ryhtyä maksamaan vain lainan korkokuluja. Lyhennyksestä säästynyt summa sijoitetaan esimerkiksi osakkeisiin hyvän tuotto-odotuksen toivossa tai suhteellisen kalliisiin tuotteisiin ja palveluihin, kuten matkoihin.

Laina-ajat ovat pidentyneet Suomessakin

Suomen Pankin*) 4.5.2023 julkaiseman artikkelin mukaan uusien asuntolainojen tyypillinen takaisinmaksuaika on pysynyt viime vuosina 25 vuoden tuntumassa, mutta samaan aikaan tätä pidemmät asuntolainat ovat yleistyneet selvästi. Yli 26 vuoden pituisten uusien asuntolainojen osuus uusien asuntolainojen euromäärästä oli vuoden 2022 alussa runsaat 15 prosenttia, kun kahta vuotta aiemmin osuus oli noin kahdeksan prosenttia ja kolmea vuotta aiemmin vain noin neljä prosenttia.
*) lähde:
https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/1/uudet-asuntolainat-entista-suurempia-yha-merkittavampi-osa-myos-aiempaa-pidempia/

Pitkä laina-aika paperilla ei kuitenkaan aina vastaa todellisuutta: Asunnonvaihdon yhteydessä myytävästä kohteesta saatava summa saattaa olla suurempi kuin ostettava kohde, jolloin lainatarve on pienempi, lainan takaisinmaksuaika lyhyempi tai asuntolainalle ei ole enää lainkaan tarvetta. Toisaalta pitkällä laina-ajalla laina lyhenee hitaammin, jolloin asunnonvaihtotilanteessa ei olekaan niin paljon varoja käyttää uuteen asuntoon kuin jos laina-aika olisi alun perin ollut lyhyempi.

­­­–Pohtimisen arvoista on, säästääkö tai sijoittaako osan kuukausittaisista käyttövaroistaan lainanhoitokulujen ohella kerryttämään varapuskuria odottamattomia menoja varten, kertoo asiakasliiketoiminnan tuesta vastaava johtaja Matti Uutela OmaSp:stä.

On selvää, että yllätyksiä tulee jatkossakin. Osa niistä on haastavia, mutta myös yllättäviä tilaisuuksia, joihin tarttuminen on hetkestä kiinni.

–Säästäminen kannattaa aina, sillä säästöön kertyneillä summilla voi myöhemminkin halutessaan tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä, jos puskuria on kertynyt omaan talouteen tarpeeksi, jatkaa Uutela.

Kun varapuskuriin on kertynyt nopeasti realisoitavaa omaisuutta, voi lopputuloskin yllättää positiivisesti. Jos sen sijaan koko varallisuus on sidottuna asuntoon, omaisuuden realisointi eli asunnon myynti vie oman aikansa. Mitä syrjäisempi sijainti palveluiden ulottumattomissa, sen pidempi myyntiaika. Kiireessä myydyn asunnon myyntihinta voi myös osoittautua epäedulliseksi.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton*) 8.11.2023 julkaiseman tiedotteen mukaan omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika lokakuussa oli 113 päivää pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa 124 päivää. Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli 92 päivää, ja muualla Suomessa 113 päivää. 
*) lähteet:

• https://kiinteistonvalitysala.fi/asuntomarkkinat/lokakuun-2023-asuntomarkkinakatsaus-hinnoissa-vain-pienta-laskua-kauppamaarat-liki-syyskuun-tasolla/
• KVKL Hintaseurantapalvelu, www.hintaseurantapalvelu.fi, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, 7.11.2023 (katsauksen päiväys)
  
  

Vuokralla asuminen nostaa päätään

Epävarmoina aikoina vuokralla asuminen nostaa suosiotaan. Siirtyminen nollakoroista lähemmäksi ns. normaalia korkotasoa, asumiskulujen nousu sekä hintaheilahtelut askarruttavat asunnon ostajaa. Lisäksi vuokralla asumisen helppous, sitoutumattomuus, vuokra-asuntojen runsas tarjonta sekä vuokrien hintakehityksen kohtuullistaminen houkuttelevat. Niin ikään epävarmuus työn jatkuvuudesta tai työsuhteen päättyminen voivat edellyttää muuttoa uuden työpaikan perässä paikkakunnalta toiselle, mikä puoltaa vuokralla asumista.

Tilastokeskuksen*) 12.10.2023 julkaiseman tiedotteen mukaan vuoden 2022 lopussa vuokralla asui noin 998 000 asuntokuntaa, joka oli noin 35 % kaikista asuntokunnista. Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista säilyi ennallaan edellisvuoden tasoon verrattuna. Vuodesta 2010 osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä. Omistusasunnoissa asuvia asuntokuntia oli noin 1,73 miljoonaa. Määrä oli 61 % kaikista asuntokunnista. Muissa hallintaperusteissa asuvien asuntokuntien osuus oli 3 % kaikista asuntokunnista. Osuuteen sisältyvät muun muassa asumisoikeusasunnot. Omistusasunnoissa asuvaa asuntoväestöä oli 3,75 miljoonaa ja vuokralla asuvaa asuntoväestöä 1,55 miljoonaa.
*) lähde: https://stat.fi/julkaisu/cl8k3soolcksc0cw151sni37q

–Pankin ohje on, että asuipa sitten vuokralla tai omistusasunnossa, aina kannattaa varata pieni summa kuukausittaisista käyttövaroistaan säästöön. Säästökohteita on lukuisia ja pankit auttavat mielellään asiakkaita näiden valitsemisessa, päättää Uutela.