Sanoma- ja aikakauslehtien markkina supistui 2022, verkkomainonta ja tv-ala kasvussa
Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3,9 miljardia euroa vuonna 2022, selviää Tilastokeskuksen joukkoviestintätilaston tiedoista. Arvo kasvoi edellisvuodesta 3,3 % eli 124 miljoonaa euroa. Kustannusala, eli muun muassa sanoma- ja aikakauslehdet, supistui edellisestä vuodesta. Sen sijaan esimerkiksi televisioala ja verkkomainonta kasvoivat.
”Joukkoviestintämarkkinoilla kasvu on valtaosin kansainvälisten yritysten kasvua hakukone- ja some-mainonnassa sekä maksutelevisiopalveluissa, mikä sisältää tilausvideopalvelut. Kustannusalan volyymin supistuminen puolestaan koskee suurelta osin kotimaisia yrityksiä”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa Saarenmaa.
Verkkomainonnan kokonaispotista peräti noin kolme neljännestä kohdistuu muualle kuin perinteisiin medioihin. Tämä valtaosin hakukone- ja somemainontaan käytetty summa oli vuonna 2022 jo yli 500 miljoonaa euroa. Tarkempi jakauma on taulukoitu joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa. Sosiaalisen median ns. vaikuttajaviestinnän markkinoiden arvo on myös kasvussa. Vuonna 2022 alan arvo oli 53 miljoonaa euroa.
”Audiovisuaalinen ala, kuten televisio ja tallenteet, on samaan aikaan murroksessa. Katsomisen tavat muuttuvat nyt nopeasti. Televisiomarkkinoiden kokonaisarvosta tätä ei kuitenkaan huomaa: sen trendi on ollut pääasiassa samaa loivaa kasvua vuodesta toiseen”, Saarenmaa kertoo.
Myös audiovisuaalisen alan markkinan kehitystä avataan tarkemmin joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa SaarenmaaYliaktuaari
Puh:029 551 3517kaisa.saarenmaa@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
KORJAUS aamun uutiseen: Suomen väkiluku kasvoi 32 120 hengellä vuonna 20244.4.2025 08:37:56 EEST | Tiedote
Tämänaamuisessa uutisessa kerrottu luku Suomen väkiluvun kasvusta oli virheellinen. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 32 120 hengellä, ei 32 137:llä, kuten uutisessa kerrottiin.
Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää4.4.2025 08:03:32 EEST | Tiedote
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.
Naisehdokkaiden ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut sekä kunta- että aluevaaleissa2.4.2025 08:02:22 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaaleihin asetettiin 15,9 prosenttia vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös aluevaalien ehdokasmäärä laski, mutta vähemmän, 4,6 prosenttia. Kuntavaaleissa on tänä vuonna yhteensä 29 950 ehdokasta ja aluevaaleissa 10 097 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntavaali- ja aluevaalitilastoihin.
Joka kuudes ei äänestänyt yksissäkään viime vuosien vaaleista – ahkerimmin äänestivät 50–82-vuotiaat31.3.2025 14:14:45 EEST | Tiedote
Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
Korkeasti koulutetuista selvä enemmistö kuuluu yhä ammattiliittoon – työntekijäammateissa eri tilanne26.3.2025 09:14:10 EET | Tiedote
Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme