Raportti: Liikenteen kestävä siirtymä voidaan toteuttaa lisäämättä alueellista ja taloudellista eriarvoisuutta

Siirtymä fossiilittomaan liikenteeseen etenee Suomessa, mutta liian hitaasti päästövähennystavoitteisiin nähden. Se asettaa haasteita myös siirtymän oikeudenmukaiselle toteutukselle.  

“Kotimaan liikenteen päästöjen ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 20 prosenttia liian korkeat, kun tavoitteena on saada päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Se tarkoittaa, että päästöjen vähentämiseksi tarvitaan uusia toimia. Ne tulevat lisäämään eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä, jos vaikutuksia ei kompensoida”, Rajavuori arvioi.   

Teknologisia esteitä vähähiiliselle liikkumiselle ei enää juurikaan ole, mutta esimerkiksi sähköauton hankkiminen on edelleen kallista ja siten mahdollista vain hyvätuloisille. Samalla fossiilisten polttoaineiden hintojen noustessa ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan sen suhteen, miten ilmastonmuutoksen haitat ja hyödyt jakautuvat. 

“Olennaista on, että ilmastotoimien vaikutukset eri ryhmille tunnistetaan, jotta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat voidaan ottaa huomioon päätöksissä. Siirtymän vaikutuksia eri ryhmiin tulisi arvioida säännöllisesti samaan tapaan kuin julkista taloutta arvioidaan vuosittain julkisen talouden suunnitelmaa päivitettäessä”, Rajavuori sanoo. 

Siirtymän vaikutuksia pienituloisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin on kompensoitava 

Sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset että sen estämiseksi tehtävät toimet kohdistuvat ihmisiin eriarvoisesti. Esimerkiksi autoa arjessaan tarvitsevien pienituloisten toimeentulo heikkenee, jos fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään eikä heillä ole mahdollisuutta vaihtaa vähäpäästöiseen liikkumiseen kohtuulliseen hintaan.  

“Jos päästötavoitteisiin halutaan päästä, vähäpäästöisen liikkumisen pitää olla mahdollista kaikille. Se edellyttää riittäviä tukia. Vaikutuksia pienituloisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin on kompensoitava. Se onnistuu muuttamalla tulonsiirtoja progressiivisemmiksi. Korotukset sosiaaliturvaan ja hiiliosingon kaltaiset täsmäratkaisut ovat esimerkkejä keinoista, joilla voidaan edistää reilua siirtymää”, Rajavuori ehdottaa. 

”Ilmastotoimien oikeudenmukaisuus on tärkeää, jotta ne ovat kansalaisten mielestä hyväksyttäviä. Mikään alue tai väestöryhmä ei saisi joutua kärsimään muutoksesta kohtuuttomasti”, Rajavuori summaa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen.  

Raportissa esitetään useita keinoja autoilun vähentämiseksi eli julkisen ja kevyen liikenteen edistämiseksi sekä ajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi päästökiintiöillä voitaisiin varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus välttämättömään liikkumiseen ja samalla pienentää vähemmän tärkeää liikkumista.  

”Olennainen tekijä kestävään liikkumiseen siirtymisessä on autoriippuvuuden vähentäminen. Jos olisimme vähemmän riippuvaisia auton omistamisesta, myös liikenteen siirtymä olisi helpompi toteuttaa oikeudenmukaisesti. Pienempi autoriippuvuus vähentää sekä liikenneköyhyyttä että helpottaa ihmisten sopeutumista fossiilittomaan liikenteeseen”, Rajavuori huomauttaa. 

Raportti Vähemmän, reilummin, tehokkaammin. Miten fossiilittomaan tieliikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti? julkaistaan Sofia Helsingissä 21.11.2023 kello 9.00 alkavassa tilaisuudessa, johon voi osallistua myös etäyhteydellä. Tutkimukseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.