Lasten oikeuksien toteuttaminen vaatii hyvinvointityön siilojen purkamista

Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa, että lasten ja nuorten edun edistäminen on yhteiskuntamme tärkein tehtävä (LOS 1989 art. 3 sekä PL 1999 19 §). YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti huomauttanut Suomea siitä, että Suomessa ei ole ymmärretty riittävällä tavalla kahta Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatetta: lapsen edun ensisijaisuutta sekä oikeutta tulla kuulluksi. Nämä yleisperiaatteet (yhteensä neljä) ovat koko sopimuksen peruspilareita.

Kotimaiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattorit ovat jo toistakymmentä vuotta osoittaneet huolestuttavaa kehitystä. Etenkin mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet voimakkaasti, mikä näkyy myös koulujen arjessa. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Nuorisotutkimusverkosto ja Itä-Suomen aluehallintovirasto ovat perustaneet valtakunnallisen ja monialaisen Juvenilitas-dialogifoorumin lasten ja nuorten hyvinvointityön solmujen avaamiseksi. Helsingissä 12.9.2023 järjestetty ensimmäinen foorumi kokosi asiantuntijat, päättäjät ja nuorten parissa työskentelevät keskustelemaan hyvinvoinnin ja oppimisen suhteesta. 

Foorumin tuottaman aineiston pohjalta esitämme seuraavia toimenpiteitä lasten oikeuksien vahvistamiseksi Suomessa:

1. Lapsivaikutusten arvioinnista tulee tehdä selkeämmin lakisääteistä. Lapsen oikeuksien sopimus vaatii lapsen edun ja oikeuksien ensisijaista huomioon ottamista päätöksenteossa. Mitkä lapsen edut ja oikeudet ovat? Ne pitää selvittää ja arvioida moniammatillisesti (SISOTE).  Lapsivaikutusten arviointien (LAVA) tekeminen on juridisesti velvoittava tehtävä, mutta LAVAn tekemisen velvoittavuus on jäänyt lainsäädännössä hämäräksi. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia!
   
   
2. Lasten ja nuorten hyvinvointityö on toimialoittain siiloutunut ja sirpaloitunut. Järjestelmä on muutettava monialaiseksi, yhdessä toteutettavaksi palvelujärjestelmäksi. Muutoksen tulee näkyä hallintorakenteiden kaikilla tasoilla ja se vaatii myös kolmannen sektorin toimijoiden mukaan ottamista. Esimerkiksi oppilaitosten henkilöstö on hahmotettava monista eri toimijoista koostuvaksi kasvattajayhteisöksi, jossa panostetaan hyvinvointityön johtamisen laatuun ja vaikuttavuuteen.
   
   
3. Opettajankoulutukseen tulee lisätä kohtaamisen ja ryhmänhallintataitojen vahvistamista. Valmistuvat opettajat ansaitsevat koulutuksen, joka tuottaa valmiudet lasten ja ryhmän hyvinvoinnin tukemiseen koulutyössä.

Juvenilitas-foorumissa esiin nousseista kehittämisteemoista jatketaan dialogia Educa2024-messuilla 26.1.2024 klo 12.15 tapahtumassa Nyt kuohuu! Mihin opettajuus on menossa?
 
Seuraava Juvenilitas-keskustelufoorumi (Juvenilitas 2) kutsutaan koolle syyskuussa 2024. 

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot 

• ensisijaisesti
  opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, p. 040 505 0740, kari.lehtola@avi.fi, 
  Itä-Suomen aluehallintovirasto

• toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen, minnariikka.jarvinen@opinkirjo.fi, 
  Kehittämiskeskus Opinkirjo
• tutkimusyksikön johtaja Jussi Ronkainen, jussi.ronkainen@xamk.fi, 
  Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Xamk
• projektipäällikkö Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela, anna-liisa.hannikainen-uutela@xamk.fi, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Xamk