FCG:n tutkimuksen mukaan digitalisaation perusasiat ovat kunnissa kunnossa, mutta hyötyjen käytäntöön soveltaminen vielä takkuilee

FCG:n Digitalisaatiokyselyssä kuntien henkilöstö arvioi digitalisaation edistämisen nykytilaa yhdestätoista näkökulmasta viisitasoisella asteikolla. Näistä neljää arvioitiin henkilökohtaisesta näkökulmasta ja seitsemää koko kunnan näkökulmasta.

Kuntatyöntekijöiltä parhaimmat arviot nykytilasta saivat tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hyödyntäminen, henkilöstön digitaalinen osaaminen ja tietokoneohjelmistojen käytettävyys ja toimivuus. 

Eniten kehittämistarpeita kohdistuu digitalisaation edistämiseen kuntastrategiassa, datan ja tiedon hyödyntämiseen toiminnassa ja johtamisessa sekä ideoihin, innovaatioihin ja uusiin toimintamalleihin liittyviin kokeiluihin.

Digitalisaatio nähdään kunnissa enemmän välineenä kuin arvon tuottajana

Digitalisaatiokyselyssä kuntien henkilöstö valitsi viisi mielestään tärkeintä digitalisaation tuomaa hyötyä.Tärkeimmiksi digitalisaation tuomiksi hyödyiksi henkilöstö nosti ajasta ja paikasta riippumattomuuden lisääntymisen sekä tiedonkulun nopeutumisen ja avoimuuden lisääntymisen. Myös lähi- ja etätyöskentelymuodot ovat monipuolistuneet ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on parantunut.

Vähiten tärkeimmiksi digitalisaation hyödyiksi koettiin uudenlaiset arvoketjut ja lisäarvon tuottamismahdollisuudet, joka voi liittyä siihen, että digitalisaatio nähdään kunnissa enemmän välineenä kuin arvon tuottajana. Myöskään lainvaatimuksien täyttymistä, vetovoiman lisäämistä tai henkilöstöresurssien kohdentamista ei nähdä kovinkaan tärkeäksi.

Kuntien väliset erot pienentyneet sote-uudistuksen myötä

Ennen hyvinvointialueita kunnat vastasivat sosiaali- ja terveyspalveluista monin eri tavoin. Osa omatoimisesti, osa yhdessä muiden kuntien kanssa ja osa ostopalveluin. 

Sote-uudistuksen myötä kunnat ovat entistä samankaltaisempia niin palvelujen järjestämistapojen kuin myös digitalisaation edistämisen nykytilaa tarkasteltaessa. Parhaimmat ja heikoimmat nykytila-arviot kohdistuivat samoille näkökulmille. Hajonta ylimpien ja alimpien arvioiden välillä oli suhteellisen pientä, vaikka mukana oli isoja ja pieniä kuntia eri puolilta Suomea. Tarkemmassa kuntakohtaisessa tarkastelussa eroja oli kuitenkin havaittavissa erityisesti eri toimialojen väliltä.

“Digitalisaatiokyselyn tulokset auttavat kuntia kohdistamaan digitalisaation edistämistoimenpiteitä oikeisiin kohteisiin. Kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa korostuvat palvelujen digitalisointi, data ja tieto sekä kehittämistyön strategialähtöisyys. Myös henkilöstön digiosaamisesta ja muutosvalmiudesta puhutaan paljon. Kiristyvä kuntatalous haastaa kehittämismäärärahat, mutta luo samalla odotuksia toiminnan tehostumiselle ja tuottavuuden kasvattamiselle”, kertoo FCG:n johtava konsultti Toni Auvinen.

Tutkimuksesta:

• Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä 4.9.2023-15.10.2023 välisenä aikana.

• Kysely oli avoinna jokaisessa kyselyyn osallistuneessa kunnassa kolme viikkoa.

• Kysely kohdennettiin koko henkilöstölle eli kaikilla oli mahdollisuus siihen vastata.

• Kysely toteutettiin seuraavissa kunnissa: Akaa, Hyvinkää, Kaskinen, Kauhava, Kaustisen seutukunta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Veteli), Kemi, Kemijärvi, Lahti, Mikkeli, Muurame, Porvoo, Rantasalmi, Rauma, Sodankylä, Tornio, Urjala, Utajärvi, Utsjoki, Valkeakoski ja Ylöjärvi.