Alueelliset kehitysnäkymät Keski-Suomi: turbulenssit kieputtelevat

Päätä ei pidä laittaa pensaaseen, vaikka ajat ovatkin haastavat. Ratkaisevaa on, osaammeko tarkastella tässä tilanteessa kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä kokonaiskuvan mukaisesti ja osaammeko puhaltaa yhteen hiileen. 

– Keski-Suomen vahvuuksia ovat edelleen metsätalouteen pohjautuva biotalous sekä teknologiateollisuus, jotka ovat myös tärkeimmät vientisektorit. Näiden ympärille on rakentumassa myös kuituteollisuuden ekosysteemi ja siihen liittyvää teknologista osaamista. Lisäksi Jyväskylä on kasvamassa maan johtavaksi kyberosaamiskeskukseksi, mikä saattaa alkaa kiinnostaa esimerkiksi puolustusliitto Natoakin monella tapaa, johtava asiantuntija Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta valaa uskoa.

Talouskehitys harjanteella?

Rakennusteollisuudessa investoinnit ovat etenkin uudisrakentamisen osalta nyt vähissä. Se näkyy väistämättä alan työllisyystilanteessa. Tässä on kuitenkin havaittavissa isoja alueellisia eroja, ja toisaalta korjausrakentaminen sekä uusiutuvan energian ja tieinfran jo käynnistyneet ja käynnistyvät hankkeet toimivat rakennusalalla puskureina.

– Lähitulevaisuuden katse kohdistuukin siihen, riittävätkö puskurit pitämään suhdanneindikaattorina pidetyn rakennusalan taantuman aisoissa vai alkaako tästä dominoefekti, joka vaikuttaa negatiivisesti myös muille aloille, Hamarus pohtii.  

Väestökehitys kurittaa pieniä kuntia

Keski-Suomen ongelmana on ollut jo pitkään negatiivinen väestökehitys. Ikääntyvä väestö aiheuttaa myös huoltosuhteeseen vakavia haasteita. Keskeistä on pohtia sitä, miten Keski-Suomi saa pidettyä opiskelijat maakunnassa heidän valmistumisensa jälkeen. Myös maahanmuuttajat ovat muuttaneet herkästi pois alueelta lähinnä PK-seudulle.

Kuntataloudessa haasteita nousee väestökehityksen lisäksi hyvinvointialueuudistuksen rahoitusmuutoksista ja kunta-alan palkkaratkaisuista. Myös työllisyyskehitys on ollut paikoitellen heikohkoa. Nähtäväksi jää, kykeneekö tuleva työllisyyspalvelujen siirtyminen valtiolta kunnille parantamaan tätä tilannetta. Kuntataloudessa aivan keskeistä on yritysten elinvoimaisuus ja sitä kautta kertyvät verotulot.

– Osaa Keski-Suomen kuntia auttaa hyvän taseen ohella myös uusiutuvan energian hankkeiden eli tuuli- ja aurinkoenergiapuistojen tuomat verotulot, Hamarus muistuttaa. 

Tuotekehityksen ja investointien tärkeys

Asiantuntijat ovat pitkään korostaneet TKI-toiminnan merkittävyyttä myös pk-yritysten toiminnassa. Pk-barometrin mukaan 13 % maakunnan yrityksistä on arvioinut lisäävänsä T&K-toimintaa tänä vuonna; enemmistöllä T&K-menojen osuus jää alle kolmeen prosenttiin liikevaihdosta.

– Etenkin alihankintaketjuissa oleville pk-sektorin yrityksille oman TKI-toiminnan lisääminen toisi lisäarvoa ja vakautta muuttuviin suhdanteisiin, Hamarus korostaa.  

Alueellisista suurista investoinneista nousevat esiin muun muassa Keskimaan Himoksen hotellihanke, jo mainitut tuuli- ja aurinkoenergiahankkeet eri puolille maakuntaa, Äänekosken metsäteollisuuden useat jatkojalostushankkeet ja Valtran traktoritehtaan voimakas laajentuminen.

Jyväskylän seudulla Hipposhankkeen aloittaminen toisi merkittävän piristysruiskeen rakennusalalle. Autojätti Toyotan suunnitelmissa olevan investoinnin toteutumista Jyväskylän ja Laukaan rajalle voitaisiin pitää jo ainutlaatuisena lottovoittona, joskaan sen saaminen ei toki sattumaa olisi.

Lue aiheesta lisää:

Keski-Suomen Alueelliset kehitysnäkymät II/2023-raportti löytyy osoitteesta: https://info.keskisuomi.fi/julkaisut/#aluekatsaukset

Valtakunnalliset Alueelliset kehitysnäkymät -raportit:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165273

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Keski-Suomen osio on tehty Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen liiton ja seutujen asiantuntijoiden yhteistyönä.