Audiomedia Oy

Taloustutkimus tutki: Suomalaiset jakaantuneet metsiä koskevassa tiedossa ja asenteissa

Jaa

Suomen jakautuminen arvoissa näkyy myös polarisoituneessa metsäkeskustelussa. – Suomi jakautuu alueellisesti vahvasti metsiä koskevissa mielipiteissä. Suhtautuminen metsien käyttöön ja niiden ensisijaiseen merkitykseen jakaa mielipiteitä voimakkaasti Helsinki-Uusimaa alueen ja muun Suomen välillä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä.

Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä

– Kehä kolmosen sisäpuolella korostuvat metsien suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvät tekijät, kun taas metsien taloudellinen merkitys ja työllisyys ovat tärkeämpiä maakunnissa. Helsinki-Uusimaa alueella harva pitää metsien merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana tärkeänä.

Töyrylän mukaan metsistä on tullut vahvasti polarisoiva ja poliittisia intohimoja herättävä aihe suomalaiseen keskusteluun. – Metsä on herättänyt tunteita aina, mutta ymmärrys metsäalan työllisyysvaikutuksiin sekä sen tuottamiin hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen käytettyihin vero- ja vientituloihin on hiipunut erityisesti pääkaupunkiseudulla.  

– Metsäkeskustelun polarisaation taustalla ovat vastakkaiset käsitykset metsien roolista ilmastomuutoksen torjunnassa sekä ristiriitaiset metsien käyttötavat. Keskustelussa ne, joilla ei ole omaa metsää ja luontoperusteinen metsäsuhde, painottavat metsien monimuotoisuutta ja ilmastomuutosta. Vaikka erityisesti metsänomistajat kokevat, että vain ympäristötahot saavat äänensä keskustelussa kuuluviin, kummassakin leirissä koetaan, että vastapuoli hallitsee keskustelua, kuvailee Töyrylä. 

Faktatieto metsistä vähäistä – enemmistö luulee metsävarojen supistuvan

Vastakkaisten asenteiden lisäksi tieto metsistä jakaa suomalaisia. – Reilu kolmannes suomalaisista uskoo, että valtio omistaa Suomen metsät. Vain 41 prosenttia vastaajista tiesi, että pääosa eli 60 prosenttia metsistä on yksityisten perheiden omistuksessa. Tästä kumpuaa metsäkeskusteluun myös käsite ”meidän metsistämme”, mikä kuvaa näennäisomistajuutta osana jokaisen oikeutta metsien virkistyskäyttöön.

– Metsähakkuiden suhteen suomalaiset ovat hyvin jakautuneita. 44 prosentilla suomalaisista on virheellinen käsitys, että Suomen metsävarat ovat supistumassa hakkuiden myötä, kun 38 prosenttia vastaajista tiesi, että metsävarat ovat kasvussa. Pääosa kuvittelee, että metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat. Tilastollisestikin merkittävä havainto on siinä, että vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa virheellinen käsitys on yleisempi.

Eniten samaa mieltä ollaan siitä, että metsätuhoja tulee torjua ja metsää tulisi hoitaa eri käyttömuotoja yhdistellen. – Suurin erimielisyys kohdistuu hakkuiden lisäämiseen, metsien talouspainotteiseen käyttöön ja avohakkuisiin. Enemmistön, myös metsänomistajien, mielestä avohakkuiden kokoa ja määrää tulisi vähentää niiden maisemahaittojen takia. Avohakkuut sopivat myös mielikuvapolitiikan välineiksi, kun niitä mediassa näytetään.

– Tieto metsistä ja asenne niiden käyttöön riippuu myös siitä, omistaako metsää ja onko sillä vastaajalle taloudellista merkitystä. Kriittisimmin metsien käyttöön suhtautuvat pääkaupunkiseudulla asuvat vihreitä tai vasemmistoliittoa äänestävät nuoret naiset. Vaikka vasemmistoliittoa voi pitää ennen duunaripuolueena, nyt se näyttäytyy enemmän intellektuellien ja akateemisen väen liikkeenä. Maakunnissa asuva keskustaan ja oikeistopuolueita äänestävä varttuneempi väki ymmärtää metsien talouskäyttöä eniten. Sosialidemokraattien kannattajien keskuudessa on sekä suojeluarvoja korostavia että metsäteollisuuden ymmärtäjiä, sanoo Töyrylä.

Metsiä koskevien perusfaktojen heikko tuntemus on Töyrylän mukaan yllättävää. –Myös metsäkeskustelun vahvaa polarisaatiota voi pitää merkittävänä löytönä, mikä ilmenee suhteessa metsien käsittelyyn. Siinä korostetaan vastakkaisia asioita kuten talouskäyttöä ja suojelua. Tulokset osoittavat myös metsätiedon ja asenteiden jakautumisen maantieteellisesti, poliittisesti ja iän suhteen.

Metsäala jättänyt viestintään tyhjiön

Metsäala on tutkimusten tulosten perustella epäonnistunut viestinnässä. – Kun edes keskeisiä faktoja metsänomistajuudesta ja metsien kasvusta ja puuvarojen riittävyydestä ei ole saatu perille, tulisi sen aktivoida metsäalan ammattilaisia keskusteluun. Kun metsäkeskustelukin kulminoituu arvojen erilaisuuteen, se vaikeuttaa faktojen argumentointia ja viestien perille menoa. Esimerkiksi selkeä enemmistö katsoo, että Suomi on maailman kärkimaita kestävässä metsätaloudessa, mutta 17 prosenttia on toista mieltä.

– Vaikka metsäammattilaisten asiantuntemukseen luotetaan ja heitä halutaan enemmän mukaan keskusteluun, ympäristöihmiset pitävät metsäammattilaisia liikaa metsien talouskäyttöä korostavana ryhmänä. Polarisoitunut keskustelu on johtanut myös ammattilaisten passiivisuuteen, kun pelätään lähteä sosiaalisessa mediassa väittelyyn vastapuolen kanssa. Keskustelussa osataan maalittaminen, mutta kun se osuu omalle kohdalle, sitä ei kestetä.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun metsäalan työnantajat eivät kannusta aktiiviseen viestintään, metsäkeskusteluun on jäänyt asiantuntijatyhjiö, jonka vastapuoli on aktiivisesti osannut hyödyntää niin sosiaalisessa mediassa kuin valtamediassakin. – Kun metsäalan ammattilaisilla on osaamista, se pitää tuoda esille eikä antaa työkaluja ja tilaa vastapuolelle hallita keskustelua.

Tutkimuksen taustaa

Metsämiesten Säätiön Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen tavoitteena oli saada luotettava ja puolueeton kuva siitä, mitä tietoa ja ajatuksia kansalaisilla ja metsänomistajilla on metsäammattilaisista ja metsien käsittelystä. Vastaajista kolmannes oli Helsinki-Uusimaa alueelta. Joka kymmenes vastaajista omisti metsää ja vain kolmannes oli asioinut metsäammattilaisen kanssa.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Kari-Pekka Töyrylä
kari-pekka.toyryla@taloustutkimus.fi

Tommi Saarnio
tommi.saarnio@taloustutkimus.fi

Kuvat

Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä
Lataa
Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä
Lataa
Kari-Pekka Töyrylä
Kari-Pekka Töyrylä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli

Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis

Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli

Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy

Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal

Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli

Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye