Psykologit nauttivat työstään, mutta jaksaminen on koetuksella
Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella suomalaiset psykologit kokevat työssään runsaasti työn imua. Suurin osa psykologeista kokee työnsä mielekkääksi ja on tyytyväisiä työhönsä. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön kuitenkin vaihtelevat, ja moni kokee työn aiheuttamaa kuormitusta.
Psykologit kokevat vahvaa työn imua, eli ovat innostuneita työstään, uppoutuvat täysillä työn tekemiseen ja tuntevat itsensä energisiksi tehdessään työtään. Psykologien työolotutkimuksen vastaajista lähes kaikki ilmoittivat innostuvansa työstään vähintään kerran viikossa ja joka viides jopa päivittäin. Vastaajista suurin osa koki sekä uppoutuvansa täysin työhönsä että olevansa täynnä energiaa työskennellessään vähintään kerran viikossa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista psykologeista yli puolet vastasi olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä.
Haasteita psykologien työhön tuovat vaihtelevat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten työnsä tekee. Ainoastaan puolet vastaajista koki, että pystyi vaikuttamaan työmääräänsä erittäin tai melko paljon ja joka viides vastaajista arvioi, että voi vaikuttaa työmääräänsä vain vähäisesti. Samoin viidennes vastaajista kertoi, että voi vaikuttaa työnsä kannalta tärkeisiin päätöksiin vain erittäin tai melko vähän. Suurin osa vastaajista kokee vaikutusmahdollisuutensa oman työnsä kannalta tärkeisiin päätöksiin rajallisiksi, sillä vain reilu kolmannes vastasi voivansa vaikuttaa näihin päätöksiin paljon.
– Nämä tulokset osoittavat, että psykologin työ on merkityksellistä ja mielekästä. Psykologit todella arvostavat omaa työtään ja ovat sille omistautuneita. Tilanne, jossa omaan työhön vaikuttaviin päätöksiin tai työmääräänsä ei pääse itse vaikuttamaan, on kuitenkin omiaan kuormittamaan ja pidemmän päälle täysin kestämätön ja vaikeuttaa työn tekemistä ammattieettisten periaatteiden mukaisesti, kommentoi Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Työolotutkimukseen vastanneista psykologeista yli puolet ilmoittikin kokevansa työn aiheuttamaa kuormitusta erittäin tai melko usein. Lähes puolet vastaajista kertoi työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri.
Lähityöyhteisö puolestaan tukee monen psykologin voimavaroja työssä. Tutkimukseen osallistuneet psykologit arvioivat työyhteisöjään melko positiivisesti. Lähes kaikki vastaajat kokivat saavansa työyhteisöltään tukea ja apua. Suurin osa koki, että työtoverit ja muut lähityöyhteisössä arvostavat heidän työtään. Suurin osa vastaajista myös arvioi yhteistyön lähityöyhteisössä sujuvan melko tai erittäin hyvin ja töiden jakautuvan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Suomen Psykologiliitto toteutti ensimmäistä kertaa kattavasti psykologien työoloja kuvaavan tutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää systemaattisesti ja luotettavasti palkkatyössä olevien psykologien kokemuksia olosuhteista työpaikoilla, työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari LipsanenPuheenjohtajaSuomen Psykologiliitto ry
Puh:045 720 1097jari.lipsanen@psyli.fiLaura NenonenAsiantuntija, ammattiasiatSuomen Psykologiliitto ry
Puh:09 6122 9123laura.nenonen@psyli.fiLinkit
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Lasten ja nuorten terapiatakuu on hyvä alku, mutta kehitystyötä on jatkettava2.10.2024 08:50:39 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Terapiatakuun piiriin on kuitenkin nyt käsittelyssä olevalla esityksellä tulossa hoitoa ainoastaan lieviin ja keskitasoisiin masennus- ja ahdistusoireisiin.
Lasten ja nuorten terapiatakuu jättäisi suuren osan avun tarvitsijoista ulkopuolelle6.6.2024 09:18:46 EEST | Tiedote
Esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi jättäisi nykyisessä muodossaan suurimman osan mielenterveyden ongelmista kärsivistä lapsista ja nuorista ilman heidän tilanteeseensa sopivaa hoitoa ja tukea. Hallituksen esittämän lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Valitettavaa on, että esitetty lasten ja nuorten terapiatakuun toteutustapa ei vastaa näihin tavoitteisiin.
Miksi nuori turvautuu itsensä vahingoittamiseen? Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmä tarttuu SuomiAreenalla kipeään aiheeseen29.5.2024 09:26:30 EEST | Tiedote
Mitä nuoren mielessä tapahtuu, kun hän turvautuu itseään vahingoittavaan käyttäytymiseen? Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän keskustelussa SuomiAreenalla pohditaan, millaiset tekijät nuorta suojaavat tai haavoittavat ja kuinka itsetuhoista nuorta voidaan tukea. Keskustelu järjestetään Porin torilla tiistaina 25.6.2024 klo 10–10.45.
Psykologien rooli hyvinvointialueella kaipaa kirkastamista18.5.2024 13:22:27 EEST | Tiedote
Kevätkokoukseensa 18.5.2024 kokoontunut Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto kehottaa erityisesti julkista sektoria kehittämään psykologien roolia organisaatioissaan. Psykologien laajan osaamisen arvo tulisi tunnistaa hoidon ja arvioinnin lisäksi myös kehittämistehtävissä.
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme