Kiertotaloudella on mahdollisuus taittaa luonnonvarojen käytön kasvu ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista taloutta heikentämättä
Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio on tänään julkaissut Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyön ennakkotulokset. Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu ja samalla edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteet eivät ole ristiriidassa talouden vahvistamisen kanssa, päinvastoin. Samalla voidaan kuitenkin peräänkuuluttaa, että Suomen kiertotaloustoimintaan tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toteutuksen tueksi ohjauskeinoja, jotta Suomi voisi lunastaa paikkansa kiertotalouden kärkiryhmässä.
Näin laajaa kiertotalousarviointia ei ole aikaisemmin toteutettu Suomessa, eikä maailmallakaan. Skenaariotyöllä kuvataan ja arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön vuonna 2035. Skenaariotyö tukee kiertotalouden green deal -prosessia, jossa tavoitellaan eri toimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
"Tutkimus tuo ensi kertaa näkyviin tarvittavien kiertotaloustoimenpiteiden suuruusluokan, jotta Suomen luonnonvarojen kulutuksen kasvu saadaan taitettua. Samalla se konkretisoi puhtaan energiasiirtymän välttämättömyyden kiertotaloussiirtymässä ja toisaalta tuo näkyviin kiertotalouden tärkeän lisäarvon vähähiilisyyden tavoittelussa. Tutkimus osoittaa, että siirtymä vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan on tehtävissä taloutta vahvistaen", sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen raaka-aineiden kulutus taittuu
Luonnonvarojen kulutus aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Kiertotalousohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, ettei luonnonvarojen kulutuksen määrä ylitä vuoden 2015 tasoa vuonna 2035. Skenaariotyön ennakkotulosten mukaan tämä tavoite on saavutettavissa. Suomen raaka-aineiden kulutus on globaalisti kuitenkin edelleen erittäin korkealla tasolla henkilöä kohden laskettuna.
Kiertotaloustoimet edistävät Suomen päästöjen laskua ja nielujen vahvistumista
Ennakkotulosten mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät huomattavasti jo vuoden 2035 perusskenaariossa puhtaan energiasiirtymän seurauksena ja alenevat edelleen kiertotaloustavoite- ja hiilineutraalisuuskenaarioissa kiertotaloustoimien myötä. Päästöt jäävät kuitenkin suuremmiksi kuin nielut. Maankäyttösektorilla tarvitaan lisää toimia, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Arviointia tarkennetaan vielä tutkimuksen lopputuloksiin erityisesti maankäyttösektorin nielujen vahvistamisen ja päästövähennysten osalta. Ennakkotulos ei myöskään vielä sisällä arviota teknisten nielujen mahdollisesta käyttöönotosta.
Bruttokansantuote vahvistuu, kun luonnonvaroja käytetään kestävämmin
Skenaarioissa oletettu ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteiden käyttöönotto ei heikennä bruttokansantuotteen (BKT) kehitystä, vaan päinvastoin BKT kasvaa yritysten materiaalitehokkuuden ja kilpailukyvyn parantuessa. Arvion mukaan BKT:n kasvu näyttää olevan aavistuksen isompaa kiertotaloustoimien vaikutuksesta, etenkin kun kaikkia potentiaalisia kiertotalousliiketoimintamallien vaikutuksia ei ole pystytty mallintamaan.
Kiertotaloustoimet kasvattavat myös Suomen resurssituottavuutta (BKT/RMC), mutta kiertotalousohjelman tavoite kaksinkertaistaa tuottavuus vuoden 2015 tasosta jää saavuttamatta. Myös EU:n keskiarvosta jäädään vielä kauas.
"Tulokset osoittavat BKT:n ja raaka-aineiden kulutuksen hienoista irtikytkentää vuoteen 2015 verrattuna, eli BKT:n kasvusta ei suoraan seuraa yhtä nopeaa raaka-aineiden kulutuksen kasvua. Kiertotaloustoimista huolimatta Suomen kansantalous säilyy hyvin materiaali-intensiivisenä. Rakentaminen edellyttää suuria raaka-ainemääriä myös tulevaisuudessa eikä teollisuuden jalostusarvo mallinnuksessa arvioiduilla toimilla nouse tarpeeksi rivakasti", kommentoi erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomen kiertotalousaste paranee
Materiaalien kiertotalousaste (CMU) on mallinnustuloksiin pohjautuvan, karkean laskelman mukaan ylittämässä kiertotalousohjelman tavoitetason. Suomen haasteina kiertotalousasteen nostamisessa on materiaali-intensiivinen talouden rakenne ja jätevirtojen vähäinen materiaalihyödyntäminen. Suurimmat maa- ja kiviainesmassoihin sekä rakennusten purkumateriaaleihin keskittyvät kiertotaloustoimet kuitenkin nostavat kiertotalousastetta.
Taustalla laajaa yhteistyötä tutkimuslaitosten, ministeriöiden, kuntien, kaupunkien, maakuntien ja elinkeinoelämän järjestöjen sekä yritysten kanssa
Kansantalouden eri toimialoilla, julkishallinnossa ja kotitalouksissa käyttöönotettavat kiertotaloustoimenpiteet vaikuttavat luonnonvarojen ottoon ja käyttöön Suomessa ja ulkomailla. Näitä muutoksia ja niistä aiheutuvia ilmasto-, ympäristö- ja talousvaikutuksia arvioidaan osana Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyötä, jossa on laadittu kolme erilaista tulevaisuuspolkua vuoteen 2035. Luonnonvarojen käytön ja vaikutusten mallinnus on toteutettu Suomen kansantalouden ympäristölaajennetun simulointimalli ENVIMATscenin avulla.
Skenaarioiden laadinnan perustaksi on määritelty viisi muutosaluetta, joissa halutaan nähdä eri toimijoiden mahdollistama merkittävä kiertotaloussiirtymä vuoteen 2035 mennessä. Muutosalueet kattavat rakentamisen ja rakennetun ympäristön, tuotantotoiminnan, ruokajärjestelmän, energiajärjestelmän ja kotitalouksien kulutuksen. Kunkin muutosalueen osalta on hahmoteltu keskeisiä kiertotalouden toimenpiteitä. Muutosalueet, toimenpiteet ja niiden toteutumisen tasot on määritelty sidosryhmäyhteistyön, tutkimuskirjallisuuden ja tutkijoiden asiantuntija-arvioiden perusteella.
Peruskenaario rakentuu tehtyjen päätösten ja talouden ennakoitujen kehitysurien varaan. Keskeisessä roolissa on puhdas energiasiirtymä, mutta skenaario sisältää joitakin kiertotaloustoimia maltillisessa mittakaavassa. Kiertotaloustavoiteskenaariossa perusskenaarion kiertotaloustoimenpiteiden kunniahimoa on nostettu ja lisäksi on otettu käyttöön uusia toimenpiteitä. Hiilineutraalisuusskenaariossa on lisätty kiertotalous- ja muita toimenpiteitä vähähiilisyyden kehityksen vahvistamiseksi.
Skenaariotyön ennakkotuloksia tarkennetaan vielä erityisesti hiilineutraalisuusskenaarion, maankäyttösektorin päästöarvion ja skenaarioiden analysoinnin osalta. Tuloksia täydennetään lisäksi kiertotaloustoimenpiteiden ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä tilannekuvalla luonnonvarojen kotimaan otosta ja käytöstä ympäristövaikutuksineen vuonna 2019 sekä luonnonvarojen otosta ja kulutuksesta maakunnittain vuonna 2015. Hankkeen lopulliset tulokset esitellään vuoden 2024 alussa julkaistavassa raportissa.
Lisätietoja
Tiedot perustuvat Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene) -hankkeen tutkimukseen. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus (Syke). Toteuttajina Syken lisäksi ovat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tilastokeskus ja Aalto-yliopisto. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Syke, GTK ja Luonnonvarakeskus.
Tiedotteen graafien käyttö on sallittu, kun lähde mainitaan. © Valtioneuvosto. Lähde: Suomen ympäristökeskus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen mallinnuksesta vastaava erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus (ENVIMATscen-mallinnukset), p. 0295 251 839, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 629, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 082, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme