Hyvinvointialueet lisäsivät byrokratiaa: Sosiaalityöntekijöiltä viedään päätösvalta asiakkaan ostopalveluihin

Viimeisin Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n tietoon tullut tapaus on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta (Pohde), jossa lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden päätösvaltaa asiakkaan palvelujen hankintaan on typistetty.

Delegointisääntö sanelee, kuinka toimivaltaa siirretään organisaatiossa. Se määrittelee niin sosionomien kuin sosiaalityöntekijöidenkin tehtäviin kuuluvat päätökset ja velvoitteet. Joidenkin hyvinvointialueiden delegointisääntö sanoo nyt, että sosiaalityöntekijä ei välttämättä voi itse hankkia palveluita, joita arvioi asiakkaan tarvitsevan.

Sen sijaan päätös hankittavista palveluista siirtyy vastuuyksikköpäällikkötasolle. Ostopalveluista, kuten perhetyöstä, perhekuntoutuksesta tai tukiperheestä päätetään silloin asiakasohjausryhmässä, joka arvioi sosiaalityöntekijän ehdotuksen – asiakasta tapaamatta.

Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen muistuttaa, että sosiaalityöntekijällä on aina virkavastuu myöntää tarpeen mukaisia tukitoimia asiakkaalle. Näin määrää sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Kun päätös hankinnasta siirtyy asiakasohjausryhmälle, virkavastuussa olevan sosiaalityöntekijän rooli muuttuu päätöksentekijästä ostopalvelupäätöksen esittelijäksi. Päätöksen hyväksyjänä ja allekirjoittajana tulee olla todellinen päätöksentekijä.

– Menetelmä on tietomme mukaan myös viivästyttänyt lasten, nuorten ja perheiden tuen saantia lapsiperhesosiaalityössä ja heikentänyt siten palvelun laatua, Heikkinen kertoo.

Epäkohtailmoituksen paikka

Talentia tiedusteli Valvirasta, mikä on valvovan viranomaisen rooli delegointisääntöjen ohjeistamisessa.

– Hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia sosiaalihuollon päätöksenteon lainmukaisuudesta, Valvirasta vastataan.

Epäillyt lainvastaiset ja asiakasturvallisuutta vaarantavat menettelyt tulee Valviran mukaan ensikädessä käsitellä hyvinvointialueen omavalvonnalla. Tämä tarkoittaa käytännössä epäkohtailmoitusta työnantajalle. Mikäli hyvinvointialueen omavalvonta ei tartu epäkohtaan, asiasta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle, jonka toimialueella hyvinvointialue sijaitsee.

–  Vakavissa tilanteissa on perusteltua tehdä ilmoitus suoraan aluehallintovirastoon, Valvirasta sanotaan.

Tiedossa ei ole, ovatko hyvinvointialueet pyytäneet ohjausta delegointisäännösten tekemisestä aluehallintovirastoista tai Valvirasta.

Talentian ammattieettinen lautakunta tulee käsittelemään tammikuun kokouksessa kyseistä ”näkymätöntä päätöksentekoa” eettisenä dilemmana.

Lue lisää: Pohteen delegointisääntöjä tiukentamalla pahennetaan pulaa työntekijöistä – muilla hyvinvointialueilla sosiaalityöntekijät saavat myöntää tavanomaisia palveluja omalla päätöksellään (Kaleva 2.11.2023)