Yksi rakennus, monta käyttötarkoitusta – tulevaisuuden rakennukset ovat yhä useammin modulaarisia

Moni kunta, hyvinvointialue ja yritys painii lähivuosina saman ongelman edessä: miten ne voivat hallita omistamaansa ja käytössään olevaa rakennuskantaa kustannustehokkaasti.

Varsinkin kunnilla on omistuksessaan runsaasti muutaman vuosikymmenen ikäisiä tiloja, jotka eivät nykyisellään vastaa oikein kenenkään tarpeisiin. Kuntaliiton lokakuussa julkaisema kysely kertoo, että esimerkiksi kuntien hyvinvointialueille vuokraamista kiinteistöistä kolmasosa saattaa pian jäädä tyhjilleen.

Arkkitehti Jaakko Torvisen mielestä ongelman ytimessä on muuntojoustavuus, tai pikemminkin sen puute. Rakennukset on aikanaan suunniteltu ja rakennettu kiinteästi tiettyyn paikkaan ja tarpeeseen, mutta tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa niistä on tullut väärän kokoisia, ne sijaitsevat väärässä paikassa tai ovat ainakin ison remontin tarpeessa. Tällöin omistaja joutuu valinnan eteen: rakennus pitää joko remontoida, myydä, purkaa tai jättää tyhjilleen rapistumaan.

“On yksinkertaisesti kestämätöntä rakentaa sellaisia rakennuksia, joiden on tarkoitus toimia vain yhdessä käyttötarkoituksessa tai ilman mahdollisuutta purkaa niitä osiin. Samalla vaivalla ja rahalla voisi suunnitella kerralla sellaista, joka kestää käytössä pitkään muunneltavuutensa ansiosta”, Torvinen muistuttaa.

Torvinen on erikoistunut puurakentamiseen ja valmistelee tällä hetkellä aiheesta väitöskirjaa. Hän on kiinnostunut rakentamisen käänteisyydestä eli siitä, kuinka rakennuksia tulisi olla mahdollista muunnella ja purkaa ehjinä.

Moduulirakennus pysyy muutoksen vauhdissa

Jaakko Torvinen on varma, että muuntojoustavuuden merkitys rakennusalalla kasvaa lähivuosina huomattavasti. Muutosta vauhdittaa muun muassa vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki, joka vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta ja ohjaa huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.

Aleksi Hillman on Torvisen kanssa samaa mieltä. Hän johtaa uudenlaisten ratkaisujen kehitystyötä Adapteo Groupissa, joka rakentaa ja vuokraa moduulirakennuksia.

“Puurakenteiset modulaariset tilat vievät rakennusalan kiertotalouden uudelle tasolle, sillä ne voidaan rakentaa, laajentaa, pienentää ja käyttää uudelleen jopa muutamassa viikossa. Mukautumalla nopeasti käyttäjien tarpeisiin ne auttavat kuntia, yrityksiä ja koko yhteiskuntaa sopeutumaan muutokseen - olivatpa muutoksen syynä esimerkiksi tiukentuneet ympäristövaatimukset tai nopea kasvu työntekijä- tai oppilasmäärissä”, Hillman kertoo. 

Hillmanin mukaan moduulirakennusten puolesta puhuvat monet muutkin järkisyyt. 

“Yksi iso asia on kustannusten ennustettavuus. Asiakas vuokraa moduulirakennukset tietyksi ajaksi, joten tilakustannukset tiedetään tarkasti koko sopimuskauden ajalta. Lisäksi moduulirakennukset tehdään siisteissä ja kuivissa sisätiloissa lähes valmiiksi jo ennen työmaalle kuljettamista, ja kun ne vuokrasopimuksen päätyttyä palaavat omistajalleen, niille tehdään aina huolto ja päivitys ennen seuraavaa käyttöä”, Hillman korostaa.

Suomen näyttävin väistötila

Jaakko Torvisen mielestä moduulirakentamisen jarruna voivat usein toimia vanhanaikaiset käsitykset. Monille moduulirakennuksista tulevat ensimmäisenä mieleen 70- ja 80-luvun parakkikoulut. Nykyaikaisessa moduulirakentamisessa arkkitehtuuri voidaan kuitenkin yhteensovittaa alueen pysyvään rakennuskantaan. Ja on rakennukset mahdollista toteuttaa niinkin, että ne erottuvat edukseen ja lisäävät kaupungin vetovoimaa.

Yksi Suomen näyttävimmistä moduulirakennuksista löytyy Helsingin ytimestä, Töölönlahden rannalta. Pikku-Finlandia on puurakenteinen väistötila, joka tuuraa Finlandia-taloa sen perusparannuksen aikana 2022–2025.

Pikku-Finlandiasta on nopeasti tullut suosittu vetonaula, ja Finlandia-talo haluaisi pitää sen nykyisellä paikallaan kahvilana ja tapahtumatilana myös perusparannuksen jälkeen. Helsingin kaupunki taas on kaavaillut rakennuksesta väistötilaa kouluille ja päiväkodeille. Onko Pikku-Finlandian suunnitelleella Jaakko Torvisella omaa suosikkia jatkokäyttökohteeksi?

“Mielestäni rakennus sopii moneen eri käyttötarkoitukseen. Sen käyttöikä on vähintään viisikymmentä vuotta, eli sillä on hyvin aikaa palvella myös muualla. Sen voi pystyttää uudestaan vaikka L:n muotoiseksi tai kahtena eri massana. Koulu ja päiväkoti tulivat toiveina Helsingin kaupungilta, koska niille on suurin tarve. Museo tai galleria voisi olla ihan yhtä hyvä vaihtoehto”, Torvinen pohtii.

Miksi tuhota, kun voi käyttää uudelleen

Torvinen pitää moduulirakentamista polkuna takaisin vanhaan rakentamisen osaamiseen, joka on jossain vaiheessa hukattu.

“Näen selkeän yhtymäkohdan esimerkiksi hirsirakentamiseen. Elementit sattuvat nykyisin olemaan isompia, mutta periaate on sama: voit siirtää ja uudelleenkäyttää rakenteen tuhoamatta sitä. Olisi hienoa, että myös pysyvät rakennukset suunniteltaisiin yhä useammin uudelleenkäytettävyyden kautta”, Torvinen sanoo.

Hän uskoo, että kymmenen vuoden päästä niin kunnilla, hyvinvointialueilla kuin yrityksilläkin on käytössään paljon nykyistä enemmän moduulirakennuksia. 

“Joillakin paikkakunnilla on nyt paljon lapsia ja varhaisnuoria, mutta kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Jos koulu toteutetaan moduulirakennuksena, sen voi myöhemmin muuttaa vaikka palvelutaloksi tai siirtää siihen kaupunginosaan, jossa sitä tarvitaan.”