Työttömyyden kasvusta huolimatta tekijöistä edelleen pulaa Pohjois-Pohjanmaalla
Talouden näkymät ovat vaimeat ensi vuodelle. Talouskasvu hiipuu ja työttömien, lomautusten sekä konkurssien määrän ennakoidaan kasvavan alueella erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaikka työvoimaa vapautuu, ei määrä riitä paikkaamaan tekijäpulaa. Suurinta työvoimapulaa ennakoidaan olevan seuraavan vuoden aikana erityisesti sairaanhoitajan, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijan, lastentarhanopettajan ja lääkäreiden ammateissa. Pohjois-Pohjanmaan lähiajan näkymiä, työvoiman kohtaantoa ja osaamistarpeita on kartoitettu tänä syksynä Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa ja Työvoimabarometrissa, joiden toteutuksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on koordinoinut alueellaan.

Talouskasvu on hiipunut ja työttömien määrä on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla syksystä 2022 alkaen. Valtaosa yrityksistä on kuitenkin pystynyt sopeutumaan tilanteeseen hallitusti ja vähentänyt henkilöstöään harkitusti. Työttömien lisäystä on useilla aloilla ja eri nimikkeissä. Isoimmat pudotukset on koettu teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta alojen sisällä on myös yrityskohtaisia eroja. Suurimmat vaikeudet on koettu asuntorakentamisessa, jossa yrityksiä on selvitystilassa ja myös konkursseja on toteutunut. Maakunnan konkurssimäärässä on nousua.
Kansallisissa ennusteissa talouden odotetaan heikentyvän, mutta viimeistään vuonna 2025 kasvun odotetaan alkavan maltillisesti. Heikentyvän suhdanteen seurauksena lomautuksia ja työsuhteiden päättymisiä on odotettavissa seuraavan vuoden aikana. Vähennyksiä odotetaan useilla suurilla päätoimialoilla (rakentaminen, puutuoteala, metalliteollisuus). Vaikka työvoimaa vapautuu, ei määrä riitä paikkaamaan pikaisesti laajaa tekijäpulaa. Avoimia työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla, vaikka paikkamäärä vähenee.
Työvoimapulan haasteisiin vastaaminen edellyttää alan ydinammattitaidon lisäksi yleisiä ammatillisia valmiuksia
Työvoimapulaa koetaan Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti rakentamisen, terveys- ja hoivapalvelujen, sosiaalipalvelujen, metalli- ja konepajateollisuuden, varhaiskasvatuksen, ICT:n, ravitsemisen, kuljetuksen, kone- ja laitekorjauksen ja taloushallinnon aloilla. Suurinta työvoimapulaa ennakoidaan olevan seuraavan vuoden aikana erityisesti sairaanhoitajan, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijan, lastentarhanopettajan ja lääkäreiden ammateissa. Työvoiman ylitarjonta keskittyy Oulun seudulle (mm. sihteerit, eräät opetusalan ammatit). Myös useissa kulttuurin ja luovien alojen ammateissa esiintyy ylitarjontaa.
Työvoimabarometrin toimialakohtaisissa arviointiraadeissa alueen toimiala-asiantuntijat syventyivät metalli- ja konepajateollisuuden, rakennusalan ja sosiaali- ja terveysalan seuraavan vuoden työmarkkinanäkymiin. Metalli- ja konepajateollisuudessa työvoiman kysyntää ennakoidaan olevan jatkossa raskaan teollisuuden osaajista mm. hitsaajista ja koneistajista. Ylitarjontaa on mm. ohutlevysepistä ja sovellusohjelmoijista. Teknisissä tehtävissä korostetaan erityisosaamista, kuten piirustusten lukutaitoa ja numeerista hahmotuskykyä.
Sosiaali- ja terveysalan ammateissa alueella on pulaa erityisesti hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä sekä muutamista erityisasiantuntijoista esim. psykologeista, sosiaalityöntekijöistä ja puheterapeuteista. Työvoiman kysynnän ennakoidaan jatkuvan alalla voimakkaana. Perusterveydenhuollon osaamista tulee jatkossa vahvistaa mm. hoitohenkilökunnan kliinisen osaamisen, lääkäreiden yleislääketieteen erityisosaamisen ja psykiatrisen osaamisen osalta.
Rakennusalalla työvoiman kysyntä vähenee, joka näkyy työttömien ja lomautettujen lisääntymisenä seuravan vuoden aikana. Alalta poistuvien ikäluokkien korvaaminen ja valmistautuminen rakennusalan elpymiseen mahdollisesti jo vuonna 2025 edellyttää ennakoivaa osaamisen kehittämistä. Keskeisiä osaamisen kehityssuuntia ovat ympäristötehokas vihreä rakentaminen ja tuottava teollinen rakentaminen. Myös rakennusalan perusosaamisesta, keskeisten ammattityöntekijöiden ja asiantuntijoiden saatavuudesta on huolehdittava. Työvoimapulaa ennakoivan olevan jatkossa esim. maa- ja vesirakentamisen ja muurarin ammateissa sekä työnjohdollisissa tehtävissä.
Metalli- ja konepajateollisuuden ja rakennusalan yhteisinä osaamistarpeina korostuivat kädentaidot ja työssäoppimisen käytäntöihin sekä ohjaukseen liittyvä osaaminen. Metalli- ja konepajateollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla painottuivat vahvemmin digitaaliset taidot. Sosiaali- ja terveysalalla keskeisiä olivat erilaiset vuorovaikutukseen ja muutostilanteisiin liittyvät taidot esim. muuttuvan toimintaympäristön hallinta, monialainen yhteistyö ja johtaminen erityisesti lähiesimiestyö ja itsensä johtaminen.
Ratkaisuja uraohjauksen, työelämäyhteistyön ja kansainvälisten osaajien kautta
Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan aktiivisia toimia ja kohdennettua aluemarkkinointia, jotta alueelle saadaan kansainvälistä työvoimaa ja alueella kouluttautuvat sitoutuvat työelämään pysyvästi. Alueelle juurtumista edistää, että maakunnasta löytyy puolisotyöpaikkoja, perheiden kielellistä ja kulttuurista sopeutumista tuetaan aktiivisesti ja ainakin englanninkielinen palvelu- ja koulutustarjonta on nykyistä laajempi.
Talouden hiipuminen vapauttaa tekijöitä työmarkkinoille. Heidän osaltaan olennaista on osuvien työelämäntarpeiden mukaisten koulutusten ja osaamispolkujen rakentaminen yhteistyössä työelämän kanssa. Matalasuhdanteessa vastavalmistuneiden nuorten, ikääntyneiden työttömien ja maahanmuuttajien työllistyminen yleensä vaikeutuu. Lisäksi työmarkkinoilta paikka hakee myös pidempään työttömänä olleita. Heidän kaikkien tuekseen tarvitaan tehokasta ohjausta ja työelämään valmennusta.
Työvoimabarometri on työ- ja elinkeinoministeriön uusi lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottava väline. Työvoimabarometri korvaa aikaisemman ammattibarometrin. Barometrin tiedot kerätään alueellisesti ELY-keskusalueittain. Tiedonkeruun keskiössä ovat alueittaiset keskustelutilaisuudet, joissa mukana ovat alueen ja toimialan kannalta keskeisimmät asiantuntijatahot (ml. merkittävät työnantajat).
Yhteyshenkilöt
Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0400 197 187, petri.keranen@ely-keskus.fi
Yksikön päällikkö Eine Kela, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0400 461 191, eine.kela@ely-keskus.fi
Asiantuntija Jarkko Pietilä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 040 673 9472; jarkko.pietila@ely-keskus.fi (Alueelliset kehitysnäkymät)
Asiantuntija Pia Kangas, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 050 380 6884, pia.e.kangas@ely-keskus.fi (Työvoimabarometri)
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu
vaihde 0295 038 000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat2.4.2025 09:56:43 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan jokien pinnat ovat nousussa. Kalajoen, Pyhäjoen ja Siikajoen keskimääräistä pienemmät tulvahuiput on jo pääosin saavutettu. Pinnat pysyvät ennusteiden mukaan koholla lämpimän sään jatkuessa vielä pari päivää. Pattijoen vedenkorkeus on ollut laskussa viime viikonlopusta asti. Pohjoisempana vedenpintojen nousu jatkuu vielä muutaman päivän ja viileneminen pysäyttää sen viimeistään viikonloppuna. Pohjois-Pohjanmaan alueelle jokijäitä on kasautunut vielä vähäisesti esimerkiksi Kalajoella ja Kiiminkijoella. Jääpadot voivat nostaa vedenpintoja nopeasti ja aiheuttaa tulvimista, jos jäitä lähtee liikkeelle laajemmin. Jääpatoriski on kuitenkin melko vähäinen tulvavirtaamien ollessa keskimääräistä pienempiä ja jäiden ohuita. Vaikka tulvien ennustetaankin jäävän koko maakunnan alueella keskimääräistä pienimmiksi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa kiinteistöjen omatoimisen tulvasuojaamisen ja varautumisen merkitystä. Ohessa on hyödyllisiä oppaita kiinteistöjen suojaamiseen.
Luovontien parannustöiden suunnittelu alkaa Hailuodossa2.4.2025 08:40:42 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen maantielle 816 Hailuotoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Hailuodon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa maantie 816 suunnitellaan levennettäväksi noin 0,5-0,75 metriä tien molemmin puolin välillä Huikku – Ailasto. Lisäksi suunnitellaan nykyisen jalankulku- ja pyörätien jatkaminen noin 0,5 kilometriä Ailastosta Huikun suuntaan. Hankkeen tavoitteena maantien 816 liikenneturvallisuuden, liikenteen toimivuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu maaliskuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Hailuodossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laaditaan erillinen rakentamissuunnitelma kevään ja alkuk
Purontien liittymän parantaminen ja alikulun rakentaminen käynnistyvät valtatiellä 20 Kiimingissä1.4.2025 14:57:36 EEST | Tiedote
Purontien liittymän parantaminen ja kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen käynnistyvät valtatiellä 20 Kiimingissä. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2025. Urakka valmistuu lokakuuhun 2025 mennessä. Valtatielle 20 rakennetaan kanavoinnit ja liittymäalue muutetaan porrastetuksi siirtämällä Purontien liittymää Kuusamon suuntaan. Valtatielle 20 rakennetaan alikulkukäytävä kevyelle liikenteelle. Vesien hallintaa Kiiminkijoen kevättulvien varalta parannetaan kunnostamalla laskuoja ja rakentamalla tulvapenkereitä. Urakassa uusitaan myös alueen tievalaistus ja tehdään pysäkkijärjestelyitä linja-autoliikenteelle. Alikulkukäytävän rakennustöiden aikana valtatiellä on käytössä kiertotie ja alennettu nopeusrajoitus. Kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille on järjestetty opastettu reitti työmaan ohi. Urakan tavoitteena on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa hankeen yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Urakan kustannusarvio on noin 1,85 milj.
Valtatien 4 ohikulkutien suunnittelu alkaa Iissä27.3.2025 10:28:39 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aloittaa hankkeen "Valtatien 4 ohikulkutie Iin kohdalla, Ii, Oulu" tiesuunnitelman laatimisen tarpeellisine tutkimuksineen. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Iin kunnan ja Oulun kaupungin kanssa.
Työttömien määrässä ei muutoksia Pohjois-Pohjanmaalla25.3.2025 08:05:41 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla oli helmikuun lopussa noin 25 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 600 enemmän kuin vuosi sitten ja 40 vähemmän kuin tammikuussa. Talouden alavire on kestänyt jo kolmisen vuotta. Kysynnän ja investointien suhteellisen alhainen taso ja talouden nousun pitkittyminen pitävät työvoimatarpeen vielä matalana. Kun lisäksi talvikaudelle tyypillinen kausityöttömyys kasvaa, on työttömyyden taso ollut alkuvuodesta maakunnassa korkein tammikuun 2022 jälkeen. Ukrainan kriisin aikana noin 80 % työttömien lisäyksestä on toteutunut Oulun seudulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme