Työttömyyden kasvusta huolimatta tekijöistä edelleen pulaa Pohjois-Pohjanmaalla

Talouskasvu on hiipunut ja työttömien määrä on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla syksystä 2022 alkaen. Valtaosa yrityksistä on kuitenkin pystynyt sopeutumaan tilanteeseen hallitusti ja vähentänyt henkilöstöään harkitusti. Työttömien lisäystä on useilla aloilla ja eri nimikkeissä. Isoimmat pudotukset on koettu teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta alojen sisällä on myös yrityskohtaisia eroja. Suurimmat vaikeudet on koettu asuntorakentamisessa, jossa yrityksiä on selvitystilassa ja myös konkursseja on toteutunut. Maakunnan konkurssimäärässä on nousua.

Kansallisissa ennusteissa talouden odotetaan heikentyvän, mutta viimeistään vuonna 2025 kasvun odotetaan alkavan maltillisesti. Heikentyvän suhdanteen seurauksena lomautuksia ja työsuhteiden päättymisiä on odotettavissa seuraavan vuoden aikana. Vähennyksiä odotetaan useilla suurilla päätoimialoilla (rakentaminen, puutuoteala, metalliteollisuus). Vaikka työvoimaa vapautuu, ei määrä riitä paikkaamaan pikaisesti laajaa tekijäpulaa. Avoimia työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla, vaikka paikkamäärä vähenee.

Työvoimapulan haasteisiin vastaaminen edellyttää alan ydinammattitaidon lisäksi yleisiä ammatillisia valmiuksia

Työvoimapulaa koetaan Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti rakentamisen, terveys- ja hoivapalvelujen, sosiaalipalvelujen, metalli- ja konepajateollisuuden, varhaiskasvatuksen, ICT:n, ravitsemisen, kuljetuksen, kone- ja laitekorjauksen ja taloushallinnon aloilla. Suurinta työvoimapulaa ennakoidaan olevan seuraavan vuoden aikana erityisesti sairaanhoitajan, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijan, lastentarhanopettajan ja lääkäreiden ammateissa. Työvoiman ylitarjonta keskittyy Oulun seudulle (mm. sihteerit, eräät opetusalan ammatit). Myös useissa kulttuurin ja luovien alojen ammateissa esiintyy ylitarjontaa.

Työvoimabarometrin toimialakohtaisissa arviointiraadeissa alueen toimiala-asiantuntijat syventyivät metalli- ja konepajateollisuuden, rakennusalan ja sosiaali- ja terveysalan seuraavan vuoden työmarkkinanäkymiin. Metalli- ja konepajateollisuudessa työvoiman kysyntää ennakoidaan olevan jatkossa raskaan teollisuuden osaajista mm. hitsaajista ja koneistajista. Ylitarjontaa on mm. ohutlevysepistä ja sovellusohjelmoijista. Teknisissä tehtävissä korostetaan erityisosaamista, kuten piirustusten lukutaitoa ja numeerista hahmotuskykyä.

Sosiaali- ja terveysalan ammateissa alueella on pulaa erityisesti hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä sekä muutamista erityisasiantuntijoista esim. psykologeista, sosiaalityöntekijöistä ja puheterapeuteista. Työvoiman kysynnän ennakoidaan jatkuvan alalla voimakkaana. Perusterveydenhuollon osaamista tulee jatkossa vahvistaa mm. hoitohenkilökunnan kliinisen osaamisen, lääkäreiden yleislääketieteen erityisosaamisen ja psykiatrisen osaamisen osalta.

Rakennusalalla työvoiman kysyntä vähenee, joka näkyy työttömien ja lomautettujen lisääntymisenä seuravan vuoden aikana. Alalta poistuvien ikäluokkien korvaaminen ja valmistautuminen rakennusalan elpymiseen mahdollisesti jo vuonna 2025 edellyttää ennakoivaa osaamisen kehittämistä. Keskeisiä osaamisen kehityssuuntia ovat ympäristötehokas vihreä rakentaminen ja tuottava teollinen rakentaminen. Myös rakennusalan perusosaamisesta, keskeisten ammattityöntekijöiden ja asiantuntijoiden saatavuudesta on huolehdittava. Työvoimapulaa ennakoivan olevan jatkossa esim. maa- ja vesirakentamisen ja muurarin ammateissa sekä työnjohdollisissa tehtävissä.

Metalli- ja konepajateollisuuden ja rakennusalan yhteisinä osaamistarpeina korostuivat kädentaidot ja työssäoppimisen käytäntöihin sekä ohjaukseen liittyvä osaaminen. Metalli- ja konepajateollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla painottuivat vahvemmin digitaaliset taidot. Sosiaali- ja terveysalalla keskeisiä olivat erilaiset vuorovaikutukseen ja muutostilanteisiin liittyvät taidot esim. muuttuvan toimintaympäristön hallinta, monialainen yhteistyö ja johtaminen erityisesti lähiesimiestyö ja itsensä johtaminen.

Ratkaisuja uraohjauksen, työelämäyhteistyön ja kansainvälisten osaajien kautta

Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan aktiivisia toimia ja kohdennettua aluemarkkinointia, jotta alueelle saadaan kansainvälistä työvoimaa ja alueella kouluttautuvat sitoutuvat työelämään pysyvästi. Alueelle juurtumista edistää, että maakunnasta löytyy puolisotyöpaikkoja, perheiden kielellistä ja kulttuurista sopeutumista tuetaan aktiivisesti ja ainakin englanninkielinen palvelu- ja koulutustarjonta on nykyistä laajempi.

Talouden hiipuminen vapauttaa tekijöitä työmarkkinoille. Heidän osaltaan olennaista on osuvien työelämäntarpeiden mukaisten koulutusten ja osaamispolkujen rakentaminen yhteistyössä työelämän kanssa. Matalasuhdanteessa vastavalmistuneiden nuorten, ikääntyneiden työttömien ja maahanmuuttajien työllistyminen yleensä vaikeutuu. Lisäksi työmarkkinoilta paikka hakee myös pidempään työttömänä olleita. Heidän kaikkien tuekseen tarvitaan tehokasta ohjausta ja työelämään valmennusta.

Työvoimabarometri on työ- ja elinkeinoministeriön uusi lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottava väline. Työvoimabarometri korvaa aikaisemman ammattibarometrin. Barometrin tiedot kerätään alueellisesti ELY-keskusalueittain. Tiedonkeruun keskiössä ovat alueittaiset keskustelutilaisuudet, joissa mukana ovat alueen ja toimialan kannalta keskeisimmät asiantuntijatahot (ml. merkittävät työnantajat).