Tutkimus: Innovaattorit ovat hyväosaisia miehiä – johtaa heikompaan naisten tuotteiden kehitykseen ja heikentää talouskasvua
Useimmat innovaattorit ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia miehiä. Tämä vinouttaa tuotteiden kehitystä, sillä innovaattorit keksivät uusia asioita todennäköisemmin samankaltaisille henkilöille kuin he itse. Naisten panos ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät miehiä vähäisemmiksi. Viime kädessä innovaattorien miesvaltaisuus heikentää talouskasvua.
![Kännyköitä ihmisten käsissä](/data/images/public/69819223/70065888/9a7334e2-9111-4187-b6fe-5d6191dbbf5c-w_720.png)
Useimmat innovaattorit ovat miehiä, joilla on etuoikeutettu tausta. Mihin suuntaan tämä vie innovaatioita, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Elias Einiö?
”Innovaattorit luovat todennäköisemmin tuotteita henkilöille, joilla on sama sukupuoli, sosioekonominen asema ja ikä kuin innovaattoreilla itsellään. Innovaattorien ja kuluttajien välillä vallitsee voimakas homofilia eli samankaltaisuus. Sosiaalinen tausta ohjaa innovaattoreita kehittelemään omalle vertaisryhmälleen tärkeitä keksintöjä. Näin tapahtuu myös riippumatta toiminnan taloudellisista kannustimista”, Elias Einiö kuvailee.
Tutkimustulokset käyvät ilmi VATT:n juuri julkaistusta tutkimusraportista Social Push and the Direction of Innovation. Tutkimuksessa on käytetty aineistoja Suomesta ja Yhdysvalloista. Raportin tekijät ovat Elias Einiö, Josh Feng Utahin yliopistosta ja Xavier Jaravel London School of Economicsista.
Naisten ja miesten elinkustannusero lähes 20 prosenttia
Tutkimuksessa kuvatulla ”sosiaalisen työnnön” ilmiöllä on suuria vaikutuksia myös naisten ja miesten väliseen taloudelliseen tasa-arvoon ja talouskasvuun.
”Epätasa-arvoisella pääsyllä innovaattoriuralle on suuri vaikutus. Sen seurauksena erityisesti naisille tarkoitettujen tuotteiden kehittäminen on hitaampaa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että naisten tuotteet ovat huonompia, kalliimpia tai niitä ei ole. Tämä voimistaa entisestään sukupuolten välistä taloudellista eriarvoisuutta, jonka tunnetumpi osa on sukupuolten välinen palkkaero”, Elias Einiö sanoo.
Tutkimuksessa arvioidaan, että innovaatioiden epäsuhta tuottaa 18,7 prosentin elinkustannuseron naisten ja miesten välillä. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin noin 16 prosentin palkkaero. ”Innovaatioiden kohdentuminen miesvaltaisille kuluttajamarkkinoille kaksinkertaistaa sukupuolten välisen taloudellisen epätasa-arvon”, toteaa Einiö.
Naisten panos innovaatiotoimintaan ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät huomattavasti miehiä vähäisemmiksi. Einiön mukaan naisten innovaatiouralle pääsyn esteiden vähentäminen tulisikin ottaa tärkeäksi politiikkatavoitteeksi:
”Esimerkiksi älypuhelinsovelluksilla, joiden kehittämisessä on ollut mukana ainakin yksi nainen, on 20 prosenttia enemmän naiskäyttäjiä kuin pelkästään miesyrittäjien kehittämillä sovelluksilla.”
“Parhaat kyvyt eivät ole innovaatiotoiminnan käytössä”
Tutkimuksessa hyödynnetään suuria aineistoja, jotka on muodostettu yhdistämällä kattavia kulutus- ja yritystietoja patenttihakemuksiin ja yrittäjiin. Tutkijat tarkastelivat innovaattorien ja kuluttajien samankaltaisuutta sekä yksittäisillä toimialoilla että toimialat edustavasti kattavissa aineistoissa.
”Tutkimuksemme osoitti myös, että varakkaasta taustasta tulevat keksijät palvelevat todennäköisemmin rikkaita kuluttajia. Suomessa innovaattorien korkeakouluopintojen aikaisten kurssikavereiden sosioekonominen tausta vaikutti myös siihen, millaisia keksintöjä he tekevät myöhemmin.”
Innovaattorien ja kuluttajien välisellä samankaltaisuudella on myös suuri makrotaloudellinen merkitys.
”Innovaattoriurien miesvaltaisuus tarkoittaa, että liian suuri osuus lahjakkaista naisista ei päädy alalle. Tämän seurauksen parhaat kyvyt eivät ole innovaatiotoiminnan käytössä, mikä hidastaa tuottavuuskasvua. Tuloksemme on samansuuntainen aiemman taloustieteellisen tutkimuksen kanssa, joka osoittaa, että lahjakkuuksien paremmalla kohdentamisella voidaan lisätä talouskasvua”, Elias Einiö sanoo.
Tutkimuksessaan Einiö kollegoineen laajentaa taloustieteessä tunnettua Romerin kasvuteoriaa sisällyttämällä teoreettiseen malliin erilaisia kuluttaja- ja innovaattoriryhmiä.
”Yhteenvetona voi todeta, että naisten osuuden lisääminen innovaatiotoiminnassa tuottaa kaksinkertaiset hyödyt, koska se lisää talouskasvua ja samalla vähentää taloudellista epätasa-arvoa.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elias EiniöJohtava tutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely
Puh:0295 519 408elias.einio@vatt.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT sote-säästöistä: päivystys- ja leikkaustoiminnan keskittämiseen sisältyy myös riskejä28.6.2024 11:37:54 EEST | Tiedote
Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten päivystys- ja leikkaustoimintaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ymmärtää palveluiden keskittämistä, mutta huomauttaa myös riskeistä.
Tutkimus: Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus työmarkkinoilla on kasvanut – menestykseen voi nousta muutoinkin kuin älykkyydellä27.6.2024 15:32:41 EEST | Tiedote
Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus on kasvanut työmarkkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. “Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys”, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi tutkimuksesta, joka julkaistaan arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa.
VATT: Suomi on liittymässä polttoaineiden päästökauppaan kustannustehokkaasti – mutta samalla ei tulisi luoda uusia tukiautomaatteja25.6.2024 12:00:17 EEST | Tiedote
Suomi on vuonna 2027 liittymässä liikenteen ja lämmityksen päästökauppaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että liittymistä EU:n uuteen päästökauppajärjestelmään ollaan toteuttamassa kustannustehokkaalla tavalla. Tutkimusprofessori Marita Laukkanen kuitenkin kritisoi arvioita päästökaupan vaikutuksista polttoaineiden hintoihin, sekä mahdollisia kompensaatioita yrityksille.
Forskare: Skatterevisioner ökar beskattningsutfallet genom att förändra företagens beteende18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Efter skatterevisioner rapporterar företagen omedelbart högre beskattningsbar inkomst, och de rapporterade inkomsterna ligger även kvar på en högre nivå i minst fem år efter revisionen. En tredjedel av det beskattningsutfall som genereras av skatterevisioner förklaras av de förändringar som revisionerna medför i företagens rapporteringsbeteende.
Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten julkistaloustieteilijöiden kokoontuminen Helsingissä17.6.2024 10:43:17 EEST | Uutinen
Taloustieteen kutsuvieraskonferenssi kokosiarvovaltaisen joukon taloustieteen tutkijoita Helsinkiin 12.–14. kesäkuuta 2024. Tilaisuuden aiheina olivat vero- ja tulonsiirtojärjestelmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme