Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin

Sote-uudistus ja siirtyminen hyvinvointialueille ei psykologien mielestä ole sujunut kovin hyvin. Suurin osa kyselyyn vastanneista työskenteli hyvinvointialueen palveluksessa. Heistä liki puolet koki, että uudistus sujui erittäin tai melko huonosti psykologin työn näkökulmasta. Vain viidesosan mielestä siirtyminen hyvinvointialueelle sujui erittäin tai melko hyvin. Vastauksiin saattoi vaikuttaa se, että tutkimusaineiston keruuaikana keväällä 2023 järjestelyt olivat vielä monella alueella kesken ja epätietoisuus töiden järjestelyistä oli suurta. 

Organisaation johdon toiminta sai kunnissa ja hyvinvointialueilla huonommat arviot kuin muilla työnantajilla. Hyvinvointialueilla johto- tai esihenkilötehtävissä työskentelevistä vastaajista yli puolet koki, että tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä toimii erittäin tai melko huonosti ja lisäksi yli 40 % koki, ettei johto arvosta psykologityötä tai ole kiinnostunut henkilöstön mielipiteistä työhön liittyvissä asioissa. Vain alle puolet hyvinvointialueille työskentelevistä vastaajista suosittelisi työnantajaansa ystävälleen, mutta eri hyvinvointialueiden kesken esiintyi myös huomattavaa vaihtelua. 

Työnohjaus ja täydennyskoulutus vaikuttavat merkittävästi psykologin ammatilliseen kehittymiseen ja asiakastyön laatuun. Mielenterveystyössä työnohjaus tukee myös työssä jaksamista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat lakisääteisiä. Kaikki työolokyselyyn vastanneet saivatkin työnantajan järjestämää tai kustantamaa täydennyskoulutusta keskimäärin kuusi koulutuspäivää vuodessa. Määrä kuitenkin vaihteli yhdestä päivästä useisiin kymmeniin. Huolestuttavaa on, että yli kymmenesosa vastaajista ei saanut lainkaan työnohjausta.

– On aivan selvää, että aivan jokaisen työnantajan tulee noudattaa lakia ja järjestää sen mukaisesti työnohjausta. Psykologien työtehtävät ovat lähtökohtaisesti vaativia ja edellyttävät itsenäistä vastuuta, joten Psykologiliiton mukaan psykologeilla tulisi olla 10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen toteaa.

Psykologien käyttämissä työtiloissa tulee olla riittävä näkö- ja äänieristys sekä lukittava kaluste potilasasiakirjoille tietosuojan turvaamiseksi. Työntekijän turvallisuuden varmistamiseksi tilasta on uhkaavassa tilanteessa oltava mahdollisuus poistua tai hälyttää apua. Lisäksi asianmukainen työtila on esteetön ja siellä on riittävä valaistus ja ilmanvaihto. Tällaiset tilat mahdollistavat laadukkaan asiakastyön. Kun työolotutkimukseen vastanneita pyrittiin arvioimaan käyttämiään työtiloja, vain noin kolmasosan työtilat täyttivät kaikki kriteerit. Niillä psykologeilla, jotka työskentelivät säännöllisesti vain yhdessä työtilassa, vaatimukset täyttyivät paremmin kuin kahdessa tai useammassa työtilassa työskentelevillä. Yleisimpiä työtilojen ongelmat olivat hyvinvointialueille siirtyneessä oppilashuollossa.

– Palkka ei ole ainoa työpaikan veto- ja pitovoimaan vaikuttava tekijä, vaan myös työolot ja mahdollisuus kehittymiseen omalla uralla ja oman osaamisen kehittämiseen vaikuttavat paljon siihen, missä psykologit viihtyvät töissä ja mihin psykologeja on helpompi rekrytoida, toteaa Lipsanen työolojen merkityksestä.

Suomen Psykologiliitto toteutti ensimmäistä kertaa kattavasti psykologien työoloja kuvaavan tutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää systemaattisesti ja luotettavasti palkkatyössä olevien psykologien kokemuksia olosuhteista työpaikoilla, työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2023.