Kokkolalaiset yrittäjät vastasivat kaupungin ja KOSEKin yhteiseen yrittäjäkyselyyn

Tänä vuonna kyselyn teemana oli myös yritysten ilmastoasiat. Valtuustokauden tavoitteena on saavuttaa keskiarvo 4 yrittäjien tyytyväisyydessä kaupungin yrittäjäystävällisyyteen (arviointiasteikko 1-5). Kyselyyn saatiin yhteensä 249 vastausta (vuonna 2022 saatiin 127 vastausta).

Kyselyssä arvioitiin seuraavia aihealueita: Osaavan työvoiman saatavuus, toimivien yritysten neuvontapalvelut, KOSEKin uusyritysneuvonta, kaupungin ja KOSEKin järjestämien verkostoitumistilaisuuksien riittävyys, kaupungin ja KOSEKin viestinnän tavoittavauus, Kokkolan markkinoimista vetovoimaisena paikkana, lupa-asioiden sujuvuus, toimitilojen saatavuus, tonttitarjonta ja kaavoittaminen, sekä liikenneyhteyksien toimivuus.

Kyselyn perusteella tyytyväisyys Kokkolan kaupungin yrittäjäystävällisyyteen sai arvosanan 3,1 (vuonna 2022 3,0). Tyytyväisyys KOSEKin palveluihin sai arvosanan 3,7 (vuonna 2022 3,6) Tyytyväisimpiä vastaajat olivat mm. KOSEKin uusyritysneuvontaan (3,5), kaupungin markkinoimiseen vetovoimaisena paikkana (3,3), sekä toimivien yritysten neuvontapalveluihin, yrittäjille suunnattujen verkostoitumistilaisuuksien järjestämiseen, viestinnän tavoittavuuteen ja liikenneyhteyksien toimivuuteen (3,2).

Tärkeimpinä kehittämiskohteina nähtiin mm. lupaprosessien sujuvuus (48 %), kaupallisen keskustan kehittäminen (43%), ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja koulutuspalvelut (40%)

”Kehitämme kaupungin lupaprosessien sujuvuutta muun muassa lisäämällä henkilökohtaista neuvontaa. Sähköiseen lupajärjestelmään siirtyminen vähensi asiakastapaamisia, ja neuvonta on siirtynyt pääosin puhelinpalveluun. Säilytämme lupavalmistelijoiden säännölliset soittoajat, ja avaamme lisäksi kaupungintalolle rakennusvalvonnan asiakaspalvelupisteen, josta halukkaat saavat neuvontaa omaan hankkeeseensa ja lupahakemuksien laatimiseen. Palvelupiste on avoinna kahtena päivänä viikossa”, kertoo kaupunkilupapäällikkö Juhani Hannila.
 
Tavoitteena on nopeuttaa hakemusten käsittelyä parantamalla niiden laatua. ” Esimerkiksi puuttuvat liitteet tai muut hakemuksen täydennystarpeet voivat viivyttää käsittelyä. Mitä valmiimpina saamme hakemukset, sitä nopeammin pystymme niitä käsittelemään”, toteaa Hannila.
 
Vuoden 2024 alusta alkaen lupahakemusten käsittelylle otetaan käyttöön tavoiteajat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Rakennusvalvonnan henkilöstö vahvistuu yhdellä uudella rakennustarkastajalla. Suunnitteilla on myös muita lupakäsittelyä sujuvoittavia muutoksia.
 
Kaupunki kerää jatkossa palautetta palvelun sujuvuudesta. Palautteet käsittelee rakennusvalvontaan perustettu asiakaspalautetyöryhmä. Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön myös ammattilaispankki, jonka osaajista rakentajat voivat valita vastaavat valvojat ja pääsuunnittelijat.

Yrittäjäkyselyn yhteydessä toteutettiin kysely myös alueen yritysten ilmastotoimista. 

Vastaajista 51% ilmoitti, että yrityksen toiminnassa on mietitty jonkin verran ilmastonäkökulmaa, tai ilmastotoimia on tehty tai suunnitelmia on laadittu. Yhteensä 23% kertoi, että yrityksellä on selkeä visio ilmastotyöstä, ja se huomioidaan kaikessa päätöksenteossa ja 26% vastaajista ilmoitti, että ilmastotyö ei näy yrityksen toiminnassa.

Kysyttäessä yrityksissä tehtyjä ilmastotoimia kolmen kärkeen nousivat energiatehokkuuden parantaminen (57%), jätteiden lajittelun ja hyödyntämisen kehittäminen (57%) ja materiaalitehokkuuden parantaminen (46%). Isoin osa vastaajista (75 %) kertoi tärkeimmäksi syyksi ilmastotoimille niiden oleva osa yrityksen vastuullisuutta. Tämän lisäksi toimet vahvistavat yrityksen mainetta (42%) ja toimet ovat yritykselle taloudellisesti kannattavia (39%). 

Kolmannes (32 %) vastaajista ei osannut sanoa, miksi yrityksessä ei ole tehty ilmastotoimia tai ne ovat jääneet vähäisiksi, 23 % vastasi syyksi ajanpuutteen ja 19 %:lle vastaajista ilmastotoimet eivät ole tärkeitä.

Vastanneista 86% ilmaisi, ettei tarvitsisi tukea ilmastonmuutokseen torjuntaan osallistumiseksi, mutta 28 % vastaajista toivoi kuitenkin kaupungin järjestävän koulutusta tai neuvontaa yritysten ilmastotyön tueksi. Yli puolet vastaajista olisi mahdollisesti kiinnostuneita liittymään kaupungin ylläpitämään ilmastokumppanuus-verkostoon. Melkein puolet (45 %) vastaajista toivoikin verkostoitumista yritysten kesken, 42 % näkyvyyttä vastuullisille yrityksille ja 28 % toivoi ilmastotiedon jakamista yritysten välillä.

Jotta yrityksen ilmastotyön edellytykset paranisivat, yritykset toivoivat kaupungin mm. luovan kestävämpää kaupunkirakennetta (kaavoitus, maankäyttö, liikenne- ja energiaratkaisut) (32%), tekevän vastuullisempia hankintoja vastuullisilta yrityksiltä (31%) ja järjestävän koulutusta tai neuvontaa yritysten ilmastotyön tueksi (28%). 

Kaupunki pyrkii rakentamaan yritysten kanssa ilmastokumppanuusverkoston, jonka avulla mietitään yhdessä erilaisia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Verkostossa jaetaan tietoa, ja verkosto voi tarjota synergiaetuja ilmastokumppaneille

”Ilmastokumppanuusverkoston jäsenille tarjotaan apua yrityksen ilmastotavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi jäsenet saavat käytännönläheisiä työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja luotettavaa sekä ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksesta. Ilmastokumppanuus tuo yritykselle näkyvyyttä ja kilpailuetua. Vastuullisuus on tänä päivänä yritykselle valttikortti, ja verkoston avulla yritys voikin löytää uusia asiakkaita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastokumppanuusverkoston kanssa pidetään säännöllisiä verkostotapaamisia ja aamukahvitilaisuuksia. Lisäksi järjestämme tietoiskuja, webinaareja, koulutusta ja työpajoja ajankohtaisista ilmastoteemoista”, kertoo Kokkolan kaupungin ilmastoasiantuntija Jenni Silvola.

Lisätietoja:

Jonne Sandberg
Kehitysjohtaja
0447809093
jonne.sandberg@kokkola.fi

Jenni Silvola
Ilmastoasiantuntija
0447809306
jenni.silvola@kokkola.fi

Timo Lahtinen
Toimitusjohtaja / KOSEK
0504207722
timo.lahtinen@kosek.fi