Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät heikentyneet elokuusta – asuntotuotannon MAL-tavoitteesta jäädään 2024

Jaa

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät heikoiksi. Negatiiviseksi ne arvioivat myös yrityksen liikevaihdon, kannattavuuden, työvoimatarpeiden kehityksen seuraavan kolmen kuukauden aikana, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet viime elokuusta.

Rakennusalan näkymät ovat muita aloja heikommat. Valmistuneet asuinrakennukset ovat saavuttaneet huippunsa vuoden 2023 lopussa. Vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä.

Helsingin seudun yritysten näkemykset kolme kuukautta eteenpäin
Helsingin seudun yritysten näkemykset kolme kuukautta eteenpäin

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemässä Suhdannepulssi-kyselyssä yritysten näkemykset kolme kuukautta eteenpäin olivat kaikilla kysytyillä osa-alueilla, liikevaihto, kannattavuus, työllisyys ja suhdannenäkymät, saldoluvuiltaan negatiivisia.

”Näkymät ovat kokonaisuudessaan synkentyneet elokuusta myös työllisyyden osalta. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, korkeat korot ja energian hinnan vaihtelut painavat yritysten odotuksia alaspäin, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäala näyttää pärjäävän muita aloja paremmin”, sanoo vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista tuloksista.

Erityisen synkkinä suhdannenäkymiä arvioivat rakentamisen alan yritykset. Alueen rakentamisen alan suhdannenäkymien saldoluku on -42, kun se alueen kaikkien alojen yrityksissä on -30.

Suhdannepulssissa tarkastellaan erikoisteemana Helsingin seudun asuin- ja toimitilarakentamista.

Valmistuneet asuinrakennukset ovat saavuttaneet huippunsa vuoden 2023 lopussa. Asuinrakennuksia valmistui lähes 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä vuodessa (Q4/2022 alusta–Q3/2023 loppuun). Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien volyymi on pudonnut lähes puoleen vuoden 2021 huipputasosta.

”Uudet asuinrakennusten luvitukset ja aloitukset ovat tämän vuoden aikana pudonneet jyrkästi, joten vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä”, sanoo Markku Lahtinen. 

”Asuntorakentaminen elpyy, kun myymättömien uudisasuntojen määrä sekä vapaiden vuokra-asuntojen määrä pienenee ja uusille asunnoille syntyy tarvetta ja kun korkotaso laskee nykyisestä”, arvioi Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto.

Asuntotuotanto nousi Helsingin seudulla viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen uudelle tasolle. Valmistuneiden asuinrakennusten volyymi jaksolla 2017–2023 on yli 40 prosenttia korkeampi kuin jaksolla 2010–2016. Voimakkainta kasvu oli Helsingissä ja Espoossa.

”Toimitila- ja palvelurakentamisen määrä pysyy maltillisena vuoden 2024 aikana. Toimitilojen rakentaminen on vähäisempää ja isoja kauppakeskuksia ei tällä hetkellä ole käynnissä. Toisaalta logistiikka- ja palvelurakentaminen, esimerkiksi isot sairaalahankkeet, jatkuvat edelleen. Myös teollisuudessa on investointeja suunnitteilla”, sanoo Rambollin kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtaja Annina Peisa.

Näin Suhdannepulssi tehtiin

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 409 Helsingin seudun jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin aikavälillä 28.11.–5.12.2023. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 400 jäsenyritystä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Saldoluku on laskettu vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Vuoden 2023 teemat ovat olleet työllisyys (26.4.), väestö (30.8.) ja asunto- ja toimitilarakentaminen (12.12.).   

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi 3/2023 julkaistaan tiistaina 12.12. kello 7.00 osoitteessa www.helsinki.chamber.fi. Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista aamun painetuissa lehdissä.

Lisätiedot:

Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, +358 50 571 3564.

Lisätiedot, julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Helsingin seudun yritysten näkemykset kolme kuukautta eteenpäin. Kuva: Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi.
Helsingin seudun yritysten näkemykset kolme kuukautta eteenpäin. Kuva: Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi.
Lataa
Helsingin seudun asuntorakentaminen Q3/2011-Q3/2023. Kuva: Helsingin seudun kauppakamari, kauppakamarin toimeksiannosta Kaupunkitutkimus Oy
Helsingin seudun asuntorakentaminen Q3/2011-Q3/2023. Kuva: Helsingin seudun kauppakamari, kauppakamarin toimeksiannosta Kaupunkitutkimus Oy
Lataa
Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Lataa

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät yhä heikot – liikevaihto ja kannattavuus menossa parempaan suuntaan21.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä välttäviksi. Arviot ovat kuitenkin hieman kohentuneet viime huhtikuusta, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan merkittävää myönteistä suhdannekäännettä ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä pysyy maltillisena tai saattaa jopa heiketä loppuvuotta kohti. Helsingin seudun yrityksistä 42 prosenttia arvioi Helsingin seudun suhdannenäkymät muuta maata paremmiksi. Yhdeksän prosenttia arvioi ne muuta maata huonommiksi. 28 prosenttia puolestaan yhtä hyviksi.

Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut koronapandemiaa edeltävälle tasolle – ”Ydinkeskustasta kadonnut yli sata liikettä”24.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista, edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Helsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019. Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.

Helsingin ydinkeskusta tarvitsee kaksi autoliikenteen poikittaisyhteyttä – Kaivokatua ei saa sulkea autoilta25.6.2024 13:02:00 EEST | Tiedote

Helsingin kaupunki suunnittelee Kaivokadun katkaisemista autoliikenteeltä. Muutoksen jälkeen ydinkeskustan ainoaksi autoliikenteen poikittaisyhteydeksi jäisivät Esplanadit. Toimenpiteen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna ei ole arvioitu. Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Ne edellyttävät, että suunnitelmaluonnoksesta ja Kaivokadun muutosesityksestä tehdään liikenne- ja elinvoimavaikutusten arviointi, jossa muutosta verrataan nykyhetkeen. Helsingin kaupungin muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa ydinkeskustan kävelymahdollisuuksia ja lisätä viihtyisyyttä. Koska raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä Kaivokadulla suunnitelmassa tuplaantuu, kävelyolosuhteet paranevat vain hieman. Ydinkeskustan ruuhkautuminen lisääntyisi ja liikennejärjestelmän toimivuus poikkeustilanteissa vaarantuisi.

Ennakointikamari: Kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdallaan kysytyimmissä ammateissa Uudellamaalla18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Yhdenkään Uudenmaan 15 kysytyimmän ammatin kysyntä ja tarjonta ei ole tasapainossa. Kysytyimmät ammatit ovat niitä, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Kuorma-auton ja erikoisajoneuvon kuljettajille on Uudellamaalla samaan aikaan tarjolla paljon avoimia työpaikkoja, toisaalta työttömiä kuljettajia on paljon. Pula on lähihoitajista, sairaanhoitajista, kodinhoitajista, lastentarhanopettajista ja vartijoista. Sen sijaan ylitarjontaa on esimerkiksi myyjistä, lastenhoitotyöntekijöistä ja tarjoilijoista. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. ”Tilanne on huolestuttava, sillä arvioiden mukaan kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa merkittävässä osassa listan ammateissa vuoteen 2028 mennessä”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa työllisyystilannetta Uudellamaalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye