Syke ja THL tiedottavat: Kouluruokaa ilmaston hyväksi – Dubain ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin raportti kouluruokailusta
Dubain ilmastokokous korostaa ruokajärjestelmän muutoksen keskeistä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kestävän ruokajärjestelmän rakentamista voidaan vauhdittaa merkittävästi kouluruokailulla. Suomi on ollut aktiivinen kestävän kouluruokailun kehittämisessä. Kouluruoan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii meillä vielä reseptiikan kehittämistä, ammattilaisten lisäkoulutusta sekä vahvempaa yhteistyötä koulujen rehtoreiden ja opetushenkilökunnan sekä ruoka-alan ammattilaisten kesken.
Dubaissa meneillään oleva YK:n ilmastokokous COP28 korostaa ruokajärjestelmän muutoksen keskeistä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kestävän ruokajärjestelmän rakentamista voidaan vauhdittaa merkittävästi kouluruokailulla. Ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin kouluruokailua koskeva raportti, jonka oli tilannut YK:n kouluruokakoalitio. Koalitio edistää kouluruokailua maailmanlaajuisesti. Siinä on mukana yli 70 maata. Suomi on yksi koalition puheenjohtajamaista.
”Kouluruokailulla voidaan vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjumista ja kestävän ruokajärjestelmän rakentamista. Kouluruokailu tukee lapsia ja nuoria kestävien ja terveellisten ruokailutapojen omaksumisessa ja auttaa heitä toimimaan ilmaston hyväksi. Koulujen vastuullisilla elintarvikehankinnoilla rakennetaan myös kestävämpää ruokajärjestelmää”, summaa Syken tutkimusprofessori Minna Kaljonen raportin viestin.
Raportin mukaan kouluruokailu on yksi tärkeimmistä investoinneista maailman ruoka- ja ravitsemusturvaan. Kouluruokailun piirissä on päivittäin 418 miljoonaa lasta. Monille maailman lapsille koulu tarjoaa päivän monipuolisimman aterian, ja joillekin päivän ainoan lämpimän aterian. Kouluruokailu tukee oppimista ja koulun käyntiin osallistumista sekä tasaa sosioekonomisia eroja.
Suomessa on laadittu kuntien elintarvikehankinnoille vastuullisuuskriteerit
Suomi on ollut aktiivinen kestävän kouluruokailun kehittämisessä. Suomi onkin nostettu raportissa esiin hyvänä esimerkkinä.
”Suomessa kuntien elintarvikehankintoja ohjaamaan on luotu vastuullisuuskriteerit ja ruokahävikin vähentämiseen on kehitetty laskureita. Ruokapalvelut ovat myös lisänneet kasvipainotteisen ruoan tarjontaa ruokalistoillaan”, kertoo Minna Kaljonen.
Kansalliset ravitsemussuositukset, jotka ohjaavat myös kuntien ruokapalveluiden tarjontaa, päivitetään ensi vuonna. Päivityksessä tullaan huomioimaan yhä vahvemmin ympäristökestävyys uusien Pohjoismaisten ruokasuositusten mukaisesti.
Oppilaiden sekä lasten ja nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet, eivätkä kaikki enää osallistu kouluruokailuun. ”Kouluterveyskyselyn mukaan suosituksiin pohjautuva kouluruokailuun osallistuminen on ollut pitkään laskussa etenkin kaupunkiseuduilla”, muistuttaa THL:n johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.
Sykessä tehdyn tutkimuksen mukaan koululaiset ovat valmiita lisäämään kasvipainotteisuutta syömisessään. ”He toivovat kuitenkin kouluruokaan nykyistä enemmän monipuolisuutta, vaihtelevuutta, makua, ja aikaa syödä”, kertoo Kaljonen. Kavereiden kanssa ruokailu on tärkeä vapaampi sosiaalinen hetki, jolle nyt jää koulupäivän aikana liian vähän aikaa.
Kouluruokailun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön on tärkeää tarkastella yhdessä
”Kouluruoan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii reseptiikan kehittämistä, ammattilaisten lisäkoulutusta sekä vahvempaa yhteistyötä koulujen rehtoreiden ja opetushenkilökunnan sekä ruoka-alan ammattilaisten kesken. Kuntien tulisi olla tässä aktiivisia ja taata kouluruokailulle riittävät resurssit”, sanoo Minna Kaljonen.
”Ruokapalveluiden kanssa tehtäviä palvelusopimuksia tulisi kehittää sellaisiksi, että ne sisältäisivät selkeät kasvatukselliset, ravitsemukselliset ja ympäristötavoitteet. Myös koulujen ruokakasvatusta tulisi kehittää edelleen ja konkretisoida toimet myös koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin”, painottaa Heli Kuusipalo, ja jatkaa:
”Nuorten ruokailutottumusten muutoksista tarvitaan ajantasaista tietoa ja seurantaa. Kouluruokailun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön on tärkeää tarkastella yhdessä.”
Suomen lisäksi YK:n kouluruokakoalition puheenjohtajamaina toimivat Ranska ja Brasilia. Heli Kuusipalo toimii kouluruokakoalition alaisuudessa toimivan tutkimuskonsortion varapuheenjohtajana. Minna Kaljonen osallistui tutkimuskonsortion raportin kirjoittamiseen.
Lisätietoa
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 252
Johtava asiantuntija Heli Kuusipalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@thl.fi, 0295 246 747
YK:n kouluruokakoalition tilaama raportti: School meals and food systems: Rethinking the consequences for climate, environment, biodiversity, and food sovereignty.
Kouluruokakoalitio: School Meals Coalition - A healthy meal every day for every child
Kestävän kouluruokailun keittokirja – Oppilaiden ratkaisuja ruokapalveluille
Video: Sustainable school meals - a Finnish recipe (YouTube)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Storskarvsbeståndet i Finland ökade med över tio procent29.8.2024 14:06:56 EEST | Tiedote
Sommaren 2024 räknades cirka 31 950 storskarvbon i Finland. Det finska häckningsbeståndet ökade med 14 procent, alltså med cirka 4 035 bon. Uppenbarligen har inflödet av skarvar från andra Östersjöländer börjat redan föregående år. Denna inflyttning har ökat det häckande beståndet med cirka en fjärdedel efter en relativt stabil period 2015–2022. Målet med långsiktig uppföljning och forskning är att stödja socialt, ekologiskt och ekonomiskt hållbar samexistens med skarvar genom information av hög kvalitet.
Finland’s Great Cormorant population grew by more than ten per cent29.8.2024 14:02:48 EEST | Press release
Approximately 31,950 cormorant (Phalacrocorax carbo sinensis) nests were counted in Finland during the summer 2024. The Finnish breeding population increased by 14 per cent (about 4,035 nests) from the previous summer. Apparently, the influx of cormorants from other Baltic Sea countries started already in the previous year and has now increased the breeding population by about a quarter after a relatively stable period in 2015–2022. The aim of long-term monitoring and research is to support socially, ecologically, and economically sustainable coexistence with cormorants by providing high-quality information.
Suomen merimetsokanta kasvoi yli kymmenen prosenttia29.8.2024 12:01:16 EEST | Tiedote
Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen. Pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.
Sammandrag av den riksomfattande översikten över cyanobakterier juni–augusti 2024: I år observerades blomningar av cyanobakterier särskilt i öppna havsområden och vid kusten, i insjöarna varierade algläget29.8.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Den varma försommaren tidigarelade observationerna av cyanobakterier (blågröna alger) särskilt i Finska vikens havsområden. Blomningarna av cyanobakterier nådde sin kulmen i de södra och sydvästra kust- och havsområdena under juni–juli. Algläget i insjöarna varierade under sommaren till följd av det varierande vädret, och de rikligaste blomningarna observerades i huvudsak i södra och mellersta Finland.
Summary of the national blue-green algae monitoring June-August 2024: This year, blue-green algae blooms were observed especially in open sea and coastal areas, whereas the blue-green algae situation in inland waters varied29.8.2024 08:30:00 EEST | Press release
The warm weather in early summer brought forward blue-green algae observations, especially in the sea areas of the Gulf of Finland. In southern and south-west coastal and open sea areas, the peak of blue-green algae blooms was in June and July. The blue-green algae situation in inland waters varied, as a result of varying weather during the summer, and the most abundant blue-green algae blooms were observed mainly in Southern and Central Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme