Tutkimus: Eliittilukion käyminen vaikuttaa koulutustavoitteisiin, mutta ei tulotasoon
Eliittilukiossa opiskelu ja sosiaalinen ympäristö voivat vaikuttaa myönteisesti koulutustavoitteisiin ja todennäköisyyteen suorittaa yliopistotutkinto. Oppimistuloksiin ja tulotasoon myöhemmässä elämässä eliittilukioilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta, todetaan VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimuksessa.
![Ressun lukio](/data/images/public/69819223/70071938/1c9851a8-0f74-4a25-a37d-c42fdaea46fb-w_720.png)
Eliittilukiot – eli maineikkaat lukiot, joihin on korkea sisäänpääsykeskiarvo, ovat vuodesta toiseen lukiovertailujen kärjessä oppilaiden ylioppilaskirjoitusmenestyksen ansiosta. VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimus Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes tarkastelee suomalaisten eliittilukioiden vaikutuksia oppimistuloksiin ja pitkällä aikavälillä tulo- ja koulutustasoon.
Tutkimuksen ovat laatineet Mika Kortelainen (VATT), Lassi Tervonen (VATT & Aalto-yliopisto) ja Ohto Kanninen (Labore). Pitkän aikavälin vaikutuksista on ollut aiemmin vain niukasti tutkimusnäyttöä – Suomesta ei lainkaan.
Eliittilukion käymisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia oppimistuloksiin
Eliittilukion käyneet oppilaat suoriutuvat hyvin: heillä on korkea keskiarvo, lähes kaikki heistä osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin ja suoriutuvat niistä hyvin, sekä todennäköisemmin kirjoittavat pitkän matematiikan.
Tämä selittyy kuitenkin valikoitumisella, eikä niinkään eliittilukioiden vaikutuksella. Se tarkoittaa, että jo valmiiksi parhaat oppilaat valikoituvat eliittilukioihin ja he suoriutuisivat todennäköisesti yhtä hyvin myös toisessa lukiossa. On myös huomionarvoista, etteivät eliittilukioiden ulkopuolelle jäävät hakijat päädy välttämättä merkittävästi vähemmän selektiivisiin lukioihin.
”Eliittikoulujen vaikutuksia oppimistuloksiin on tutkittu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja Suomen osalta yhdessä aiemmassa VATT:n ja Laboren yhteistutkimuksessa. Yleinen tulos näissä tutkimuksissa on se, että eliittilukion käymisen vaikutukset oppimistuloksiin ovat vähäisiä tai niitä ei voi erottaa tilastollisesti nollasta”, kertoo Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Tervonen.
Eliittilukion käyminen nostaa todennäköisyyttä hakea yliopistoon
Tutkimustuloksissa ei löytynyt merkittäviä vaikutuksia tulotasoon vielä 31–35-vuotiaana. Tyypillisesti yliopistokoulutuksen positiiviset vaikutukset tulotasoon näkyvät noin 30 ikävuoden jälkeen. On oletettavaa, että näin olisi myös eliittilukion käyneiden ihmisten kohdalla, mikäli eliittilukion käymisestä olisi merkittävää hyötyä.
Eliittilukion käyminen näyttää kuitenkin nostavan todennäköisyyttä yliopiston käymiselle, ja toisaalta laskevan todennäköisyyttä ammattikorkeakoulun käymiselle. Yksi mahdollinen selitystekijä on sosiaalinen ympäristö eliittilukioissa. Eliittilukiot kannustavat oppilaitaan korkean saavutusprofiilin koulutuspoluille ja oppilaitoksen oppilaat ovat todennäköisesti tietyiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisia.
”Tulokset ovat yhdenmukaisia esittämämme mahdollisen selityksen kanssa: eliittilukiossa opiskelulla ei ole vaikutuksia yksilön osaamiseen tai tuottavuuteen, mutta sillä on vaikutuksia koulutustavoitteisiin”, toteaa Tervonen.
Vaikutusten arviointi tutkimusasetelmassa
Tutkimus vertailee niitä hakijoita, jotka niukasti ylittävät sisäänpääsyrajan hakijoihin, jotka niukasti jäävät sen alle. Ei ole syytä olettaa, että näiden hakijajoukkojen taustatekijöiden välillä olisi suuria eroja. Tutkimusasetelma mahdollistaa siten eliittilukioiden vaikutusten arvioinnin.
Eliittilukioilla viitataan tutkimuksessa lukioihin, joiden yleislinjan keskiarvoraja on ollut korkeimman 10 prosentin joukossa. Tutkimuksessa on tutkittu vuosina 1991–1999 lukioiden yleislinjoille hakeneita ja siten tarkasteltu pitkän aikavälin vaikutuksia 35 ikävuoteen asti laajoja rekisteriaineistoja hyödyntämällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassi TervonenVäitöskirjatutkijaAalto-yliopisto
Puh:040 573 4634lassi.tervonen@aalto.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT sote-säästöistä: päivystys- ja leikkaustoiminnan keskittämiseen sisältyy myös riskejä28.6.2024 11:37:54 EEST | Tiedote
Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten päivystys- ja leikkaustoimintaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ymmärtää palveluiden keskittämistä, mutta huomauttaa myös riskeistä.
Tutkimus: Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus työmarkkinoilla on kasvanut – menestykseen voi nousta muutoinkin kuin älykkyydellä27.6.2024 15:32:41 EEST | Tiedote
Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus on kasvanut työmarkkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. “Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys”, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi tutkimuksesta, joka julkaistaan arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa.
VATT: Suomi on liittymässä polttoaineiden päästökauppaan kustannustehokkaasti – mutta samalla ei tulisi luoda uusia tukiautomaatteja25.6.2024 12:00:17 EEST | Tiedote
Suomi on vuonna 2027 liittymässä liikenteen ja lämmityksen päästökauppaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että liittymistä EU:n uuteen päästökauppajärjestelmään ollaan toteuttamassa kustannustehokkaalla tavalla. Tutkimusprofessori Marita Laukkanen kuitenkin kritisoi arvioita päästökaupan vaikutuksista polttoaineiden hintoihin, sekä mahdollisia kompensaatioita yrityksille.
Forskare: Skatterevisioner ökar beskattningsutfallet genom att förändra företagens beteende18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Efter skatterevisioner rapporterar företagen omedelbart högre beskattningsbar inkomst, och de rapporterade inkomsterna ligger även kvar på en högre nivå i minst fem år efter revisionen. En tredjedel av det beskattningsutfall som genereras av skatterevisioner förklaras av de förändringar som revisionerna medför i företagens rapporteringsbeteende.
Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten julkistaloustieteilijöiden kokoontuminen Helsingissä17.6.2024 10:43:17 EEST | Uutinen
Taloustieteen kutsuvieraskonferenssi kokosiarvovaltaisen joukon taloustieteen tutkijoita Helsinkiin 12.–14. kesäkuuta 2024. Tilaisuuden aiheina olivat vero- ja tulonsiirtojärjestelmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme