Lopullinen tieto loppusijoitettavasta ydinjätteestä talteen suomalaisilla menetelmillä
Säteilyturvakeskus on yhdessä Fysiikan tutkimuslaitoksen kanssa kehittänyt uusia keinoja käytetyn ydinpolttoaineen valvontaan. Näitä innovatiivisia menetelmiä tarvitaan ennen kuin maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos voidaan ottaa käyttöön Eurajoen Olkiluodossa.
Ennen kuin käytetty ydinpolttoaine viedään lopullisesti ihmisten ja elollisen luonnon ulottumattomiin, on se mitattava tarkasti ja luotettavasti. On varmistuttava, että loppusijoituskapseleihin suljettava käytetty ydinpolttoaine vastaa siitä annettuja tietoja, eli sisältää esimerkiksi kaikki ilmoitetut polttoainesauvat. On myös oltava keino, jolla mittaustulokset pidetään tallessa niin, että ne ovat ihmisten saatavilla ja ymmärrettävissä hyvin kauan.
Tutkimusprojekteissa GOSSER ja GOSSER II on kehitetty mittausmenetelmiä sekä tietokanta, johon tiedot tallennetaan. GOSSER-projekti alkoi vuonna 2015 ja päättyi 2018. GOSSER II toteutettiin vuosina 2019–2023.
Projekteissa on suunniteltu mittauslaitteet ja rakennettu ohjelmistot mittaustulosten analysointiin sekä kehitetty tarkastuskriteerit loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen ydinmateriaalivalvontaan. Projekteissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ja Euroopan komission kanssa. Tavoitteena on saumaton valvontayhteistyö IAEA:n, komission ydinmateriaalivalvonnan ja STUKin välillä.
Loppusijoitettavan ydinpolttoaineen mittaamisessa käytettävät menetelmät ovat passiivinen gammaemissiotomografia (PGET) ja passiivinen neutronialbedoreaktiivisuusmittaus (PNAR). Ensimmäisellä saadaan polttoaineesta tarkka poikkileikkauskuva, jossa näkyvät yksittäiset aktiiviset polttoainesauvat. PNAR-menetelmällä saadaan lisävarmuus, että polttoaineen ydintekniset ominaisuudet ovat sitä mitä pitääkin.
Tutkija Riina Virta Säteilyturvakeskuksesta (STUK) toteaa, että uusien menetelmien kehittäminen nimenomaan Suomessa on hyvin luonnollista, koska täällä alkaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ensimmäisenä maailmassa. ”Muut maat saavat sitten valmiita menetelmiä käyttöönsä, kunhan etenevät omissa hankkeissaan näin pitkälle”,
Riina Virta kertoo, että GOSSER-projektien yhteydessä on tehty tieteellisiä julkaisuja ja tuloksia on esitelty kansainvälisissä konferensseissa. Projektin aiheista on myös kirjoitettu yksi diplomityö, yksi pro gradu -tutkielma ja yksi väitöskirja.
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ja sen turvallisuudesta vastaa ydinvoimayhtiöiden Teollisuuden voima Oy:n (TVO) ja Fortum Oyj:n yhdessä omistama Posiva Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Riina VirtaTutkijaSäteilyturvakeskus
Puh:(09) 759 88 445Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 336 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2022 hade STUK sammanlagt 336 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2022 STUK had 336 employees.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Posivan käyttölupahakemuksen aineisto ei ole vielä valmis, STUK sai lisää aikaa arvioimiseen4.12.2024 13:53:03 EET | Tiedote
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva ei ole saanut valmiiksi aineistoa, jonka perusteella Säteilyturvakeskus voisi tehdä laitoksen käyttölupaa koskevan lausunnon ja turvallisuusarvion. Työ jatkuu vielä ensi vuonna.
Yhä vähemmän säteileviä ihmisiä11.11.2024 11:37:55 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus mittaa tällä viikolla Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta. Ensi viikolla mittauksia tehdään Tampereella ja vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa Rovaniemellä.
De nordiska länderna bekämpar radonets skadliga effekter på lite olika sätt16.10.2024 11:37:16 EEST | Pressmeddelande
Radioaktivt radon är ett problem som påverkar människors hälsa i Norden. En ny rapport ger en översikt över hanteringen av radonrisker i olika länder och utreder likheter och skillnader mellan metoderna.
Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin16.10.2024 11:37:16 EEST | Tiedote
Radioaktiivinen radon on ihmisten terveyteen vaikuttava ongelma Pohjoismaissa. Tuore raportti antaa yleiskuvan radonin aiheuttamien riskien hallinnasta eri maissa ja selvittää menetelmien samankaltaisuuksia ja eroja.
The Nordic countries use slightly different methods to prevent radon harm16.10.2024 11:37:16 EEST | Press release
Radioactive radon is a problem affecting human health in the Nordic countries. A recent report provides an overview of the management of radon-related risks in different countries and examines the similarities and differences between the methods.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme