Kustannusosakeyhtiö Parvs

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään

Jaa

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia on taiteen hankinnan, hoitamisen, esilläpidon ja museotoiminnan historiaa. Se on myös osakekauppoja, kiinteistöjen hoitoa ja taloudenpitoa. Toiminnassa näkyivät vahvasti G. A. Serlachius Oy ja toimintaympäristö Mänttä sekä jo varhain myös yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. 

Gösta Serlachius halusi taidekokoelmansa säilyvän Mäntässä, joka hänen omien sanojensa mukaan oli nähnyt kokoelman synnyn. Taidesäätiön kokoelman pääpaino on Suomen kultakauden taiteessa. Se sisältää myös vanhaa eurooppalaista taidetta, vanhempaa suomalaista taidetta, Suomen taiteen murroskauden ja varhaisen modernismin teoksia sekä kasvavan kokoelman nykytaidetta. Nykyisin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu yli 10 000 teosta.

Kirja kertoo taidekokoelman tarinan alkaen 1900-luvun alkuvuosista, jolloin Gösta Serlachius alkoi kartuttaa kokoelmaansa. R. Erik Serlachiuksen (1901–1980) pitkällä puheenjohtajakaudella taidesäätiön toiminta vakiintui, ja sen taidekokoelma kasvoi. Gustaf Serlachiuksen (1935–2009) kaudella taidesäätiön toiminta vakautui taloudellisesti. Vuodesta 2009 alkoi uusi aikakausi, kun uutta museota ruvettiin rakentamaan ja näyttelytoiminta laajeni.

Teos pohjautuu laajaan arkistoaineistoon, ja sen on kirjoittanut Serlachius-museoiden tutkija, FL Helena Hänninen. Esipuheen kirjoittaja on Serlachius-museoiden johtaja, FT Pauli Sivonen.

Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma
304 sivua, kieli suomi
Parvs ja Serlachius-museot, 2023

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Lisätiedot julkaisusta: Helena Hänninen, tutkija, Serlachius-museot, helena.hanninen@serlachius.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma. Parvs ja Serlachius-museot 2023
Nimeään kantava – Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja sen kokoelma. Parvs ja Serlachius-museot 2023
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: ”Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen muotokuva”, 1887, öljy kankaalle, 77,5 ✕ 57,5 cm
Akseli Gallen-Kallela: ”Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen muotokuva”, 1887, öljy kankaalle, 77,5 ✕ 57,5 cm
Yehia Eweis
Lataa
Axel Ernst Serlachius ja kuvanveistäjä Emil Wikström
Axel Ernst Serlachius ja kuvanveistäjä Emil Wikström
Serlachius-museot, kuvakokoelma / tuntematon
Lataa
Helene Schjerfbeck: ”Helena Westermarck”, 1884, öljy kankaalle, 37,5 ✕ 22,5 cm. Teos oli esillä Gösta Serlachiuksen kokoelmaa esitelleessä näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1919.
Helene Schjerfbeck: ”Helena Westermarck”, 1884, öljy kankaalle, 37,5 ✕ 22,5 cm. Teos oli esillä Gösta Serlachiuksen kokoelmaa esitelleessä näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1919.
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Teemu Källi
Lataa
Pekka Halonen: ”Leppäkoski”, 1917, öljy vanerille, 59,5 ✕ 39,5 cm
Pekka Halonen: ”Leppäkoski”, 1917, öljy vanerille, 59,5 ✕ 39,5 cm
Hannu Miettinen
Lataa
Henry Ericsson: ”Draama”, harjoitelma Kansallisteatterin kattomaalauskilpailuun, 1932, öljy kankaalle, 162,5 ✕ 130 cm
Henry Ericsson: ”Draama”, harjoitelma Kansallisteatterin kattomaalauskilpailuun, 1932, öljy kankaalle, 162,5 ✕ 130 cm
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Sampo Linkoneva
Lataa
Säätiön isännistö tulevan museon valaistusolojen tutkimista varten rakennetussa koehallissa kesäkuussa 1937. Istumassa vasemmalta professori P. O. von Törne, kuvanveistäjä Emil Wik¬ström, vuorineuvoksetar Ruth Serlachius, vuorineuvos Gösta Serlachius, fil.tri Bertel Hintze, fil.tri Magnus Björken¬heim, taiteilija Marcus Collin. Seisomassa vasemmalta rakennusmestari Mäkelä, arkkitehti Jarl Eklund, taiteilija Lennart Segerstråle, tohtori Edvard Richter ja yli-insinööri Warner Silfversparre.
Säätiön isännistö tulevan museon valaistusolojen tutkimista varten rakennetussa koehallissa kesäkuussa 1937. Istumassa vasemmalta professori P. O. von Törne, kuvanveistäjä Emil Wik¬ström, vuorineuvoksetar Ruth Serlachius, vuorineuvos Gösta Serlachius, fil.tri Bertel Hintze, fil.tri Magnus Björken¬heim, taiteilija Marcus Collin. Seisomassa vasemmalta rakennusmestari Mäkelä, arkkitehti Jarl Eklund, taiteilija Lennart Segerstråle, tohtori Edvard Richter ja yli-insinööri Warner Silfversparre.
Serlachius-museot, kuvakokoelma / Warner Silfversparre
Lataa
Sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim ja reservin eversti¬luutnantti Gösta Serlachius osallistuivat Vilppulan taistelujen muistomerkin paljastustilaisuuteen vuonna 1938.
Sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim ja reservin eversti¬luutnantti Gösta Serlachius osallistuivat Vilppulan taistelujen muistomerkin paljastustilaisuuteen vuonna 1938.
Serlachius-museot, kuvakokoelma / Heinonen
Lataa
Birger Selin: Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen muotokuva, 1950, öljy kankaalle 100,5 ✕ 81 cm
Birger Selin: Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen muotokuva, 1950, öljy kankaalle 100,5 ✕ 81 cm
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Teemu Källi
Lataa
”Serlachiuksen museo” vuonna 1958
”Serlachiuksen museo” vuonna 1958
Serlachius-museot, kuvakokoelma / tuntematon
Lataa
Mäntän taidekerho pääkonttorin kokoushuoneessa vuonna 1951
Mäntän taidekerho pääkonttorin kokoushuoneessa vuonna 1951
Serlachius-museot, kuvakokoelma / Nurminen
Lataa
Intendentti Maritta Pitkänen esittelee ”Serlachiuksen kokoelmat” -näyttelyä tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Ateneumissa vuonna 1980.
Intendentti Maritta Pitkänen esittelee ”Serlachiuksen kokoelmat” -näyttelyä tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Ateneumissa vuonna 1980.
Serlachius-museot, kuvakokoelma / Kari Hakli
Lataa
Joenniemen kartano
Joenniemen kartano
Serlachius-museot, kuvakokoelma / Matias Uusikylä
Lataa
Gösta Serlachiuksen taidemuseon kotisivujen ”tunnuskuva” vuodelta 2001. Sivujen taiteellinen suunnittelija oli säveltäjä ja graafikko Lauri Toivio.
Gösta Serlachiuksen taidemuseon kotisivujen ”tunnuskuva” vuodelta 2001. Sivujen taiteellinen suunnittelija oli säveltäjä ja graafikko Lauri Toivio.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Kokoelmakirja "Taide pidentää ikää" esittelee HUSin mittavaa taidekokoelmaa12.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote

”Taide pidentää ikää” on väite, jolle ei ole syytä nauraa. Niin suomalaiset kuin kansainväliset tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet sen tieteellisesti päteväksi. Tämä tosiasia on nykyisin keskeinen yllyke hankkia taidetta terveydenhuollon eri tiloihin, olivatpa sitten kysymyksessä sairaalat, terveysasemat tai laboratoriot. Toinen motivaatio on julkisin hankinnoin tukea elävien taiteilijoiden työtä.

Taidekriitikko Timo Valjakka ja taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs jatkavat Parvsin esseekirjasarjaa24.10.2024 13:16:42 EEST | Tiedote

Parvs-kustantamon Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista -esseekirjasarja saa nyt jatkoa suomeksi ja ruotsiksi. Eturivin taidekriitikoihin kuuluva Timo Valjakka on kirjoittanut taiteesta 1980-luvulta lähtien. Nyt julkaistavan Taiteen matkassa – Kirjoituksia taiteesta ja sen tekijöistä -kirjan teksteissä Valjakka kirjoittaa kohtaamisistaan taiteilijoiden kanssa ja paneutuu siihen, miten he ajattelevat ja työskentelevät. Taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs tarkastelee Att tänka konst – Aspekter på teori och praktik -kirjan esseissään erilaisia tapoja suhtautua taiteeseen, sen yhteiskunnalliseen rooliin ja sen muotoon tietona.

Ensimmäinen kattava tietokirja jugendarkkitehti Gustaf Estlanderista24.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Gustaf Estlander (1876–1930) oli 1900-luvun ensimmäisten vuosien ahkerin asuinkerrostalojen arkkitehti Suomessa. Hänen suunnittelemansa rakennukset kertovat aikansa kansallisista ja kansainvälisistä tyylivirtauksista, ja hänen piirtämänsä lukuisat linnaromantiikkaa huokuvat talot ovat muovanneet Helsingin kaupunki-ilmettä ja mielikuvaa koko suomalaisesta jugendarkkitehtuurista. Nyt julkaistava kirja esittelee kattavasti Estlanderin arkkitehtuuria.

Lauri Erikssonin valokuvakirja ”Muodonmuutoksia” on runollinen elämäntarina muistoista ja katoavaisuudesta24.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Valokuvataiteilija Lauri Eriksson (s. 1965) on viime vuosina jäljittänyt elinympäristöstään omaelämäkerrallisia tapahtumia, aineksia ja kerrostumia muovaten niistä uusia sommitelmia: valokuvia ja tekstejä. Lauri Erikssonin omakuvat, maisemat ja havainnot sitovat yhteen kollektiivista kaipuuta ihmisen ja ympäristön monimuotoisessa vuorovaikutuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye