Hallitus kiristää yli 20 000 pienen yrityksen verotusta – ”Heikentää kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi”
Liikevaihdoltaan 15 000 ja 30 000 euron välissä olevien yritysten arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus joudutaan poistamaan vuoden 2025 alusta EU-direktiivin vuoksi. Lausuntokierrokselle lähteneen hallituksen esitysluonnoksen perusteella korvaavia muutoksia ei olla tekemässä.
Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan valtaosa yrittäjistä haluaa nostaa arvonlisäverollisen vähäisen toiminnan alarajaa lähemmäs EU-keskiarvoa 30 000 euroon.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaisen lakimuutoksen perusteella alarajaksi jää 15 000 euroa, mikä tarkoittaa, että niiden yritysten, joiden liikevaihto on 15 000–30 000 euroa, arvonlisäverotus kiristyy.
Yrittäjägallupin mukaan 15 000 euroa korkeampaa rajaa kannattaa 65 prosenttia yrittäjistä. Suosituin taso on 30 000 euron alaraja. Sitä tukee joka neljäs yrittäjä. Se on ollut myös Suomen Yrittäjien ehdotus hallitukselle.
– Toivomme, että hallitus tarkastelee alarajaa uudelleen ja nostaa tasoa kohti 30 000 euroa, jotta pienten yrittäjien verotus ei kiristy hallituksen lupausten mukaisesti, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
– Liukuva alarajahuojennus on ollut hyvä veropoliittinen innovaatio, koska se on madaltanut alarajan tuomaa kasvukynnystä. Valitettavasti se joudutaan poistamaan EU-direktiivin vuoksi ensi vuoden jälkeen, Brotherus jatkaa.
Alarajan taso on hankala kilpailuneutraliteetin kannalta ja jakaa siksi yrittäjiäkin. Toisaalta 30 000 euron alaraja on selvästi alle tason, jota muun muassa VATT:n tutkimuksessa on pidetty optimaalisena tasona. EU-maissa taso on keskimäärin noin 35 000 euroa.
– Pieni yritystoiminta on syytä pitää alv:n ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän. Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Brotherus sanoo.
– Vaikeassa valtiontalouden tilanteessa on ymmärrettävää, että hallitus hakee lisätuloja kaikkialta, mutta liki 90 miljoonan euron veronkiristyksen kohdistamista pienimpiin yrityksiin on syytä harkita uudelleen. Alarajan tasoa voi nostaa myös budjettineutraalisti reiluun 20 000 euroon ensimmäisenä askeleena, Brotherus ehdottaa.
Näin tutkittiin
Suomen Yrittäjien Verianilla (entinen Kantar Public) teettämään tutkimukseen vastasi 1 301 pk-yritysten edustajaa. Kysely tehtiin 1.–10.11.2023. Tutkimustulosten luottamusväli on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juhana Brotherusjohtaja, pääekonomisti
Puh:050 384 9479juhana.brotherus@yrittajat.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 374 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Osinkoverotus yritysten kasvulle kriittisin vero19.4.2025 10:33:00 EEST | Tiedote
Lähes puolet (48 %) yrittäjistä sanoo, että osinkoverotuksen kiristys vähentäisi yrityksen kasvuhaluja. Osakeyhtiömuodossa toimivista yrittäjistä näin sanoo 64 prosenttia. ”Yrittäjien viesti puoliväliriiheen on selkeä: Ei pidä kiristää osinkoverotusta, mutta kannattaa pohtia ansiotuloveron ja yhteisöveron alentamista”, puheenjohtaja Petri Salminen Suomen Yrittäjistä tiivistää.
Akava ja Yrittäjät: Yhdistelmävakuutus vahvistaisi turvaa17.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Akava ja Suomen Yrittäjät esittävät, että Orpon hallitus linjaa puoliväliriihessä yhdistelmävakuutuksesta. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää vain joko työntekijänä tai yrittäjänä, mutta ei samanaikaisesti molempina. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samanaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä.
Suomen Yrittäjät: Kunnanvaltuutetuista jopa 23 prosenttia on yrittäjiä17.4.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Yrittäjiä pääsi runsaasti valtuustoon sekä kunta- että aluevaaleissa: kuntien valtuutetuista 23 prosenttia on yrittäjiä ja aluevaltuutetuista 16 prosenttia. Kunnissa eniten yrittäjävaltuutettuja on keskustalla. Aluevaltuustoissa keskusta ja kokoomus jakavat kärkipaikan yrittäjävaltuutettujen määrässä. “Olemme todella iloisia siitä, että äänestäjät ovat luottaneet laajalti yrittäjäehdokkaisiin. Äänestäjät tietävät, että yrittäjät osaavat rakentaa elinvoimaa paikallisesti ja alueellisesti”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.
Yrittäjät: YEL-nostojen rajoituksille tarvitaan riihestä jatkoa16.4.2025 08:37:08 EEST | Tiedote
Yrittäjät esittää puoliväliriiheen, että kaikille eläkeyhtiöiden tekemille YEL-työtulon korotuksille asetetaan yläraja siihen saakka, että selvittelyssä oleva YEL-uudistus saadaan maaliin. ”Vuonna 2026 tehtävissä tarkastuksissa on uhkana, että uusien yrittäjien työtuloja nostetaan holtittomasti, mikä voisi kaataa yrityksiä”, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo. Vain kuusi prosenttia yrittäjistä kertoo luottavansa nykyiseen yrittäjien eläkejärjestelmään, osoittaa Yrittäjägallup.
Pentikäinen blogissa: Kauppasotaan osittainen välirauha10.4.2025 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja yrittäjien kannattaa seurata tilannetta pää kylmänä, mutta myös varautuen pahimpaan. Pitää miettiä ja varautua erilaisiin skenaarioihin – myös siihen, että kauppasota jatkuu välirauhan jälkeen, kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme