Kruunusillat-hankkeesta tehdään digitaalinen kaksonen

Digitaalinen kaksonen pähkinänkuoressa

Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on kehittynyt tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet.

Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaisia lähdeaineistoja ja myös alueella olevia vanhoja rakenteita mallinnettuina. Sitä voidaan osin kutsua myös nimellä toteumamalli, jonka sisältö perustuu kaikilta osin paikan päällä maastossa mitattuun ja varmistettuun tietoon.

"Sen lisäksi digitaalinen kaksonen on osa vielä laajempaa, uudenlaista tiedonhallinnan kokonaisuutta. Lyhyesti kuvailtuna kaikki, mitä tällä rakennushankkeella teemme, niin toimistossa kuin työmaalla, tallentuu nyt digitaaliseen muotoon aiempaa monimuotoisemmin ja rikkaammin", kuvailee Kruunusillat-raitiotien hankejohtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungilta.

Mitä hyötyä digitaalisesta kaksosesta on?

Digitaalisen kaksosen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä koko rakennetun kohteen elinkaaren ajan, nyt ja tulevaisuudessa.

Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallien avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.

Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, mallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa. Kun tarvitaan tietoa, kenen tai mikä kaapeli on kyseessä tai missä se tarkalleen ottaen kulkee, tieto löytyy mallista.

Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.

"Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan", kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.

"Digitaalisena kaksosena olisikin syytä nähdä kaikki omaisuudenhallinnan eri vaiheiden (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito) tietomallinnus- ja muu tietosisältö. Nyt teemme Kruunusilloilla osaa tästä, eli mallinnamme toteutusvaihetta", Ville Alajoki täsmentää.

Nopeutta ja tehokkuutta – kaupunkilaisen hyväksi

Hyödyt voidaan ymmärtää myös pelkästään tarkastelemalla nykyhetkeä. Koska digitaalisen kaksosen kaltaista tarkkaa dokumentaatiota ei ole aiemmin tehty, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä.

Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat, dokumentoimattomat rakennusten perustukset. Lisäksi vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa. Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.

"Päätimme, että tämän digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä. Me olemme eläneet epävarmuuksien ja jatkuvasti muuttuvien lähtötietojen keskellä, mutta kun seuraavat suunnittelijat ja rakentajat joskus tulevat töihin tälle alueelle, he voivat avata digitaalisen kaksosen ja heillä on käsissään kaikki tarvittava tieto tarkassa ja luotettavassa muodossa. Työ on monin verroin nopeampaa, selkeämpää ja tietysti kustannustehokkaampaa", toteaa Kruunusillat-allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.

Lue lisää digitaalisesta kaksosesta täältä.