Yrityksille suunnatut koronatuet säilyttivät työpaikkoja, mutta jättivät pitkän varjon suomalaisen työn tuottavuuteen
Koronakriisin alussa Business Finlandilta saadut yritystuet onnistuivat säilyttämään työpaikkoja, mutta heikensivät työn tuottavuutta Suomessa. Negatiivinen vaikutus työn tuottavuuteen jatkui myös tukiohjelman päättymisen jälkeen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Koronatuki vähensi työttömyyttä keskimäärin nelisen kuukautta pandemiavuosina 2020-2022. Työpaikan säilyttämisen kustannukset vuodeksi olivat noin 38 000 euroa, laskee Etla.
Koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän suuren negatiivisen shokin myös taloudelliseen toimintaan. Suomessa Business Finland ensimmäisenä tarjosi yrityksille taloudellista tukea pandemian alkuvaiheessa, kun pysyvää mekanismia tuen jakamiselle ei vielä ollut olemassa. Tukien avulla pyrittiin estämään tuotannollisen pääoman tuhoutuminen, yritysten konkurssiaalto sekä laajamittainen työttömyys.
Tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta Business Finlandin koronahäiriörahoitus - Mitä sillä saatiin aikaan ja millä hinnalla? (Etla Muistio 131) käy ilmi, että koronatukien avulla onnistuttiin säilyttämään työpaikkoja. Työttömyys pieneni tukien ansiosta keskimäärin 3,8 kuukautta vuosina 2020–2022, ja työpaikan säilyttämisen kustannukset vuodeksi olivat noin 38 000 euroa.
Tuet eivät vaikuttaneet yritysten liikevaihtoon, mutta työn tuottavuus laski tukea saaneissa yrityksissä. Huomionarvoista on, että koronatukien vaikutus työn tuottavuuteen oli negatiivinen myös tukiohjelman päätyttyä, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
- Huolestuttavaa on, että työn tuottavuus vaikuttaa jääneen pysyvästi alemmalle tasolle tukea saaneissa yrityksissä. Tämä näkyy vielä puolitoista vuotta tukiohjelman päättymisen jälkeenkin. Koronatuki vaikuttaa siis olleen varsin onnistunut kriisitukena, mutta samalla epäonnistunut yritysten kehittämisen tukena. Jatkossa mahdolliset kriisituet pitäisikin kohdistaa tarkemmin erityisesti kriisistä kärsineille yrityksille, toteaa Ropponen.
Tutkimuksen mukaan tukea saaneissa yrityksissä työskennelleiden työntekijöiden vuosipalkat nousivat ja työttömyysriski väheni. Työntekijät jäivät myös useammin tukea saaneisiin yrityksiin töihin sen sijaan, että he olisivat siirtyneet tuottavampiin tehtäviin toisissa yrityksissä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on hyödynnetty Business Finlandin tukien hakemisessa käytettyjä tietoja yhdessä yritysten tilinpäätöstietojen ja tulorekisterin tietojen kanssa. Tutkimus on osa laajempaa Business Finlandin rahoittamaa Yritysten resilienssi globalisaation aikakaudella (CRIEG) -hanketta.
Hirvonen, Johannes – Kässi, Otto – Ropponen, Olli: Business Finlandin koronahäiriörahoitus - Mitä sillä saatiin aikaan ja millä hinnalla? (Etla Muistio 131)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.
Kutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa1.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tutkimuksen tuloksia hankkeen päättävässä tilaisuudessa 8. huhtikuuta 2025.
Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote
Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.
Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.
Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste julki tänään 26.3.26.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiihtyykö Suomen talouskasvu vihdoin? Onko rakentamisen käänteestä jo merkkejä? Mitä tapahtuu työmarkkinoilla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme