Työllisyysrahasto toivoo selkeytystä aikuiskoulutustuen lakkauttavan lain siirtymäsäännökseen

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Työllisyysrahasto vastaa molempien etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkaistiin lausuntokierrokselle tiistaina 12.12.2023. Lausuntokierros päättyy 5.1.2024. 

Työllisyysrahasto on jättänyt lausuntonsa etuudet lakkauttavasta laista maanantaina 18.12.2023 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa.

Lausunnossaan Työllisyysrahasto pyytää selkeytystä siirtymäsäännökseen. Esitysluonnos sulkee pois syksyllä 2024 alkavat opinnot, vaikka aikuiskoulutustukea on mahdollista hakea kyseisiin opintoihin nykyisten voimassa olevien säännösten mukaan. Esitysluonnoksessa tulisi ottaa kantaa, onko lakkauttamisella tarkoitus takautuvasti vaikuttaa ennen sen voimaantuloa saapuneiden hakemusten käsittelyyn tai myönnettyihin tukiin ja jos on, niin miltä osin. 

- Hallituksen esitysluonnos ei ota kantaa siihen, mitä syksyn 2024 opintoihin ennen lain voimaantuloa lähetetyille hakemuksille ja annetuille päätöksille tapahtuisi. Tämä on toimeenpanon näkökulmasta erittäin ongelmallista. Lisäksi tilanne saattaisi asettaa syksyllä opintonsa aloittavat epätasa-arvoiseen asemaan. Osa voisi hakea aikuiskoulutustukea ja osa ei riippuen siitä, milloin henkilö saa tiedon, että hänet on hyväksytty opiskelemaan, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että lakkauttamisen seurauksena opiskelujen rahoitusvastuu siirtyy opiskelijalle itselleen sekä mahdollisesti työnantajalle. 

- Tälläkin hetkellä aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi rahoitetaan valtaosin työttömyysvakuutusmaksuilla, joita maksavat työntekijät ja työnantajat. Lisäksi esitysluonnoksessa ei ole huomioitu sitä, että etuuksia maksetaan lakkauttamisen jälkeenkin. Näin ollen sääntelymuutosten tulee mahdollistaa niin etuuksien maksaminen kuin niiden toimeenpano vielä muutaman vuoden ajan, Saari muistuttaa. 

Työllisyysrahaston lausunnossa todetaan, että Hallituksen esitysluonnoksessa tulisi arvioida erilaisia tapoja lakkauttaa aikuiskoulutustuki.  

- Mielestämme toteutusvaihtoehdoissa tulisi arvioida erilaisia siirtymäsäännösvaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia kansalaisiin, jotta punninta eri vaihtoehtojen välillä tulisi läpinäkyväksi. Ehdotettu nopea aikataulu aiheuttaa huolta asiakkaissamme. Asiakasystävällisempiäkin vaihtoehtoja on olemassa saman siirtymäajan puitteissa, Saari sanoo. 

Työllisyysrahasto ennakoi, että nopea aikuiskoulutustuen lakkauttamisaikataulu kasvattaa painetta asiakasneuvontaan ja tätä kautta myös etuuden lakkauttamisen toimeenpano vaikeutuu. 

- Sujuvat palvelupolkumme ja pitkälle viety automaattinen hakemuskäsittely auttavat meitä kasvavissa kontaktimäärissä. Olemme hoitaneet aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendien toimeenpanoa laadukkaasti ja asiakasystävällisesti, asiakkaidemme mielestä erinomaisella tasolla, ja teemme parhaamme myös loppuun asti, Saari painottaa. 

Työllisyysrahaston lausunto kokonaisuudessaan liitteenä (PDF) tai Lausuntopalvelussa  >>

Tutustu esitysluonnoksen arvioituihin asiakasvaikutuksiin rahaston verkkosivuilla >>

Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi rahoitetaan valtaosin työttömyysvakuutusmaksuilla 

Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Työntekijät ja yrittäjät voivat hyödyntää aikuiskoulutustukea uransa aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhteensä 15 tukikuukauden ajan, yhdessä tai useammassa erässä. Tuen avulla voi opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia lukuisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen.  

Aikuiskoulutustuen tavoitteena on tarjota mahdollisuus pitää huolta omasta työmarkkinakelpoisuudestaan ja pienentää työttömyyden riskiä.  

Työntekijän aikuiskoulutustuki (175,5 miljoonaa euroa vuonna 2022) rahoitetaan työnantajan ja työntekijän maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Yrittäjän aikuiskoulutustuki rahoitetaan valtion budjetista (2,5 miljoonaa euroa vuonna 2022). Aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta säästyneitä varoja ei ole mahdollista siirtää valtion budjettiin, koska suurimman osan siitä rahoittavat työnantajat ja työntekijät. 

Jos työttömyysvakuutusmaksuja laskettaisiin aikuiskoulutustuen verran, voitaisiin työttömyysvakuutusmaksutasoa laskea 0,2 prosenttiyksikköä kokonaisuudessaan. Tästä 0,1 prosenttiyksikköä tulisi palkansaajalle, jolloin mediaanituloisen palkansaajan maksama työttömyysvakuutusmaksu laskisi noin 3,32 euroa kuukaudessa. 

Aikuiskoulutustuki on aiemminkin ollut lopetusuhan alla. Silloin valtion rahoitus poistui palkansaajien aikuiskoulutustuen rahoituksesta, ja työmarkkinajärjestöt sopivat sen kokonaan rahoitettavaksi työttömyysvakuutusmaksuista. Yrittäjien aikuiskoulutustukeen jäi valtion rahoitus. 

Ammattitutkintostipendi on ammatillisen tutkinnon suorittamisesta myönnettävä kertakorvaus (414 euroa vuonna 2022). Vuonna 2022 ammattitutkintostipendejä maksettiin yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, josta 11,16 miljoonaa euroa rahoitettiin työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Valtio verovaroista stipendejä rahoitettiin 0,34 miljoonalla eurolla. 

Lisätietoja aikuiskoulutustuesta ja tilastotietoja sen toimeenpanosta löydät rahaston verkkosivuilta >>

Lisätietoja:

Tuulikki Saari
Asiakkuusjohtaja
040 679 8065
tuulikki.saari@tyollisyysrahasto.fi

Suvi Tynkkynen (lausunto)
Vastaava lakimies
050 322 3787
suvi.tynkkynen@tyollisyysrahasto.fi