Siltalan kevät 2024 – Upeita käännösromaaneja, hienoja kotimaisia teoksia
Kevätkatalogimme kansikuvassa esiintyy amerikkalaiskirjailija MIRANDA JULY. Hänen uusi romaaninsa on riemastuttavan hauska ja ällistyttävän terävänäköinen NELINKONTIN. Booker-palkitulta uusseelantilaiselta ELEANOR CATTONILTA julkaistaan viiltävä poliittinen trilleri BIRNAMIN METSÄ. Kovan käännöskolmikon täydentää espanjalainen ANDREA ABREU pidäkkeettömällä ja poeettisella romaanillaan PILVIPEITTO.
https://www.siltalapublishing.fi/wp-content/uploads/2023/10/siltala-katalogi-kevat-2024.pdf

KÄÄNNETTY KAUNOKIRJALLISUUS
Miranda Julyn Nelinkontin-romaanin päähenkilö on keski-iän kriisin ja menopaussin syövereissä räpiköivä perheenäiti ja performanssitaiteilija, jonka irtiottoyritys arjesta johtaa arvaamattomia käänteitä, erotiikkaa ja suuria elämänoivalluksia sisältävään absurdiin seikkailuun.
July (s. 1974) on suurta suosiota nauttiva monipuolinen taiteilija. Hän on kirjojen kirjoittamisen ohella esimerkiksi ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvia. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Me And You And Everyone We Know on palkittu muun muassa Cannesin elokuvajuhlien Caméra d'Or -palkinnolla. Julylta on aiemmin ilmestynyt suomeksi kaksi teosta: Avokämmen (2016) ja Uimakoulu (2017). Ne on suomentanut Hilkka Pekkanen kuten tämän uudenkin kirjan.
Ilmestyy toukokuussa.
***
Uusiseelantilaisesta Eleanor Cattonista tuli kaikkien aikojen nuorin Booker-voittaja vuonna 2013 romaanillaan Valontuojat. Uusi romaani Birnamin metsä alkaa viiden ihmisen kuolemaan johtavalla luonnonkatastrofilla. Maanvyöry Korowain kansallispuiston maisemissa Uudessa-Seelannissa panee liikkeelle monimutkaisen ja shokeeraavan tapahtumaketjun, jossa kirjailija saattaa yhteen luontoaktivismin, survivalismin, modernin valvontateknologian ja rajattoman ahneuden.
Catton (s. 1985) herätti kansainvälistä huomiota jo esikoisromaanillaan Harjoituksia (2008). Kirja sai lukuisia palkintoja.
Cattonin kaikki romaanit on suomentanut Tero Valkonen.
Birnamin metsä ilmestyy maaliskuussa.
***
Andrea Abreun esikoisromaanissa Pilvipeitto on kuuma kesä Kanariansaarten Teneriffalla. Työväenluokkaisen asuinalueen taivaalla, kaukana saaren turistikohteista, velloo harmaa pilvimassa, jonka alla kaksi tyttöä haaveilee liftaamisesta uimarannalle. Kymmenvuotias kertoja ihailee parasta ystäväänsä, rajua, pelotonta ja komentelevaa Isoraa.
Kesäpäivien seisahtuneisuus muuttuu pikku hiljaa painostavaksi, kun ihailu muuttuu alistumiseksi ja halu kipeäksi pakkomielteeksi.
Abreu (s. 1995) on teneriffalainen kirjailija ja toimittaja.
Pilvipeitto ilmestyy tammikuussa. Sen on suomentanut Sari Selander.
***
Suomalaisetkin lukijat ottivat syksyllä 2023 heti omakseen Ranskan myydyimmän kirjailijan Guillaume Musson ensimmäisen suomennetun dekkarin Tyttö ja yö.
Uusi Musso Kirjailijoiden salattu elämä ilmestyy maaliskuussa. Kirjan suomennos on Anna Nurmisen.
Pariisilainen Musso (s, 1974) on jo vuosia ollut Ranskan suosituin kirjailija. Maailmanlaajuisesti hänen kirjojaan on myyty 45 miljoonaa kappaletta (kaikissa formaateissa), 47 kielellä.
Ilmestyy maaliskuussa.
***
Eteläamerikkalaisen kirjallisuuden supertähden, argentiinalaisen César Airan suomennosten sarja jatkuu kaksi pienoisromaania sisältävällä teoksella Tohtori Aira, ihmeparantaja/Lehmus.
Kirjan suomentaja on Anu Partanen.
Aira (s. 1949) on Argentiinan tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen teoksensa ovat tiheitä, usein arvaamattomia ja uskomattoman kekseliäitä. Aira on avatgardisti, jonka lyhyissä romaaneissa sekoittuvat metafysiikka, realismi, pupl fiction, dadaismikin.
Ilmestyy maaliskuussa.
***
Ranskan kirjallisessa maailmassa kuohui, kun tuhansia liuskoja Louis-Ferdinand Célinen varastettuja käsikirjoituksia tuli yhtäkkiä päivänvaloon. Ennen julkaisematon proosateos Sota (Guerre) nousi myyntilistoille yli puoli vuosisataa tekijän kuoleman jälkeen.
"Mestariteos!" - Le Monde
Célinen (1894–1961) esikois- ja läpimurtoteos Niin kauas kuin yötä riittää ilmestyi vuonna 1932. Sota-romaani on läheistä sukua esikoiselle.
Kirjan suomentaa Ville Keynäs, ja se ilmestyy maaliskuussa.
***
KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS
Johanna Annolan ensimmäinen historiallinen romaani Valkenee kaukainen ranta liikkuu 1800-luvun Suomessa ja kertoo Ulrikasta, joka odottamattomien tapahtumien seurauksena, kyetäkseen kouluttamaan poikansa muuttaa kauas Hämeeseen johtamaan vaivaistaloa, jota asuttavat surkeat vanhukset, elämän kolhimat naiset ja synkästi tuijottavat miehet. Tässä rujossa maailmassa Ulrikan turvana on vain kylmä ylenkatse, jota hän tuntee hoitolaisiaan kohtaan.
Annola (s. 1976) on filosofian tohtori ja historiantutkija, joka on kirjoittanut perheistä, yhteiskunnallisesta liikkuvuudesta ja syrjäytymisestä 1800-luvun Suomessa. Valkenee kaukainen ranta -romaani on yhdistelmä kauniina soivaa kieltä, historiantutkijan varmuutta ja yleismaailmallisia teemoja.
Ilmestyy tammikuussa.
***
Antti Hurskaisen keväällä 2023 ilmestynyt romaani Suntio keräsi suunnilleen kaikki mahdolliset kirjallisuuspalkintoehdokkuudet: Finlandia, Runeberg, Tulenkantaja ja Savonia. Nyt Hurskainen palaa muutaman romaanin jälkeen esseiden pariin.
En kieltäytynyt aseista -teos liikkuu kirjallisuus-, populaarikulttuuri- ja uskontoaiheissa kuten muukin Hurskaisen tuotanto, genrestä riippumatta.
Ilmestyy helmikuussa.
***
Kirjailija, dramaturgi ja teatteriohjaaja Marko Järvikallaksen (s. 1970) kaksi edellistä novellikokoelmaa ovat olleet arvostelumenestyksiä. Kolmannen kokoelman nimi on Saattue, joka liikkuu aiempien tapaan syvällä ihmisluonteen arvoituksissa.
Saattue sisältää kymmenen koskettavaa ja väkevää tekstiä. Yhdessä aiempien kahden kokoelman Mihin täällä voi mennä (2020) ja Sano jotakin kaunista (2021) kanssa teos muodostaa hienon trilogian.
Ilmestyy helmikuussa.
***
Helmi Kekkosen Liv! on vavahduttava romaani seksuaalisen väkivallan herättämistä kysymyksistä.
Kaksikymmentäkaksivuotias Liv viettää perheensä kesäpaikassa viimeistä lomaviikkoaan, hän on raukea ja tylsistynyt. Rannalla kuvaan astuu vieras mies.
Romaani kulkee päähenkilönsä mukana piinaavasti kohti tapahtumaa, joka alkaa tuntua lukijasta vääjäämättömältä, vaikkei sen sitä pitäisi olla.
Liv! on Kekkosen (s. 1982) seitsemäs teos.
Ilmestyy maaliskuussa.
***
Harry Salmenniemen kirjoja rakastavat sekä kriitikot että lukijat. Romaani Sydänhämärä on kertomus hädästä, selviytymisestä ja rakkaudesta.
Kun toinen lapsi on syntymässä, ensimmäinen sairastuu. Yhtäkkiä on toimittava ja selvittävä aivan uudessa tilanteessa. Sydänhämärä kuljettaa lukijan teho-osastolle, synnytyssaliin, lumikasan päälle ja öiseen kotiin.
Salmenniemi (s. 1983) on palkittu kirjailija, jonka ensimmäinen romaani, Runeberg-palkintoehdokas Varjotajunta ilmestyi vuoden 2023 keväällä. Sitä ennen Salmenniemi on julkaissut seitsemän runoteosta ja neljä novellikokoelmaa.
Sydänhämärä ilmestyy tammikuussa.
***
Rintalaa lukiessa -esseekirjassaan Juha Seppälä (s. 1956) lähilukee Paavo Rintalaa (1930–1999) tarkasti. Hän palaa myös kirjeisiin, joista välittyy vanhemman ja nuoremman kirjailijan molemminpuolinen arvostus.
Monien muiden aiheiden – historian, taiteen, kritiikin, sodan – ohella tekstit valaisevat Rintalan suhdetta syvimpiin eli uskonnollisiin kysymyksiin, joiden kanssa tämä kamppaili niin kirjoituksissaan kuin henkilökohtaisessa elämässäänkin.
Ilmestyy tammikuussa.
***
Kevään runoteos on Tuija Välipakan Saari josta olen poissa.
Tamperelaisen Välipakan (s. 1967) kuudes runokokoelma vie lukijansa saareen ja saaressa mökkiin, isältä perittyyn. Saaressa asuvat muistot ja lapsuus, valo ja varjo – ja isäkin yhä, sillä tavalla kuin kuolleet rakkaat omissa paikoissaan elävät.
Ilmestyy maaliskuussa.
***
Viggo Wallensköldin hupsujen ja absurdien Anatolij D. Mbdrinov -teosten sarja jatkuu teoksella Opettavaisia runoja lapsille. Se on "rakastetun sienitieteilijän runsaasti kuvitettu merkkiteos vuodelta 1936 – vihdoinkin suomeksi".
Wallensköld (s. 1969) sekä kotimaassa että kansainvälisesti arvostettu kuvataiteilija.
Ilmestyy helmikuussa.
***
TIETOKIRJALLISUUS
Aleksi Huplin tietoteos Älyä lääkkeistä ja päihteistä? – Tajusteiden hyötykäyttö pohtii seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä on neurotehostaminen? Voiko psykoaktiivisia aineita käyttämällä parantaa keskittymiskykyä? Mitä eettisiä kysymyksiä itsensä tehostamiseen liittyy? Ovatko kannabis ja psykedeelit älylääkkeitä?
Hupli on valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri sekä yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on tutkinut päihteitä ja niihin liittyviä käytäntöjä yli kymmenen vuoden ajan.
Ilmestyy helmikuusssa.
***
Valkoista ja mustaa – Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään -teos johdattaa lukijan kolonialismin vaiheiden kautta apartheid- eli rotuerottelujärjestelmään sekä siihen, miten järjestelmä lopulta hajosi.
Kirjan kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja yhteiskuntapolitiikan ja kaupunkisosiologian tutkija Raakel Inkeri. Hän on kirjoittanut väitöskirjansa Etelä-Afrikan rotujen välisistä suhteista. Inkeri on asunut ja työskennellyt Etelä-Afrikassa.
Ilmestyy tammikuussa.
***
Nigearialaisten kulttien kehittymisestä afrikkalaiseksi mafiaksi kertoo kahden tutkivan journalistin, Célia Leburin ja Joan Tilouinen teos Mafia Africa.
Kultit syntyivät 1950–1970-luvuilla Benin Cityn yliopistojen veljeskuntina. Vähitellen kultit kehittyivät sotilaallisimmiksi ja väkivaltaisemmiksi organisaatioiksi. Lopulta ne sotkeutuivat myös Nigerian politiikkaan.
Nykyisin kultit toimivat viidessä maanosassa verkostona, jonka johdossa ovat mahdikkaat ja vallantäyteiset afrikkalaispoliitikot ja paikallisruhtinaat.
Teoksen on ranskasta suomentanut Taina Helkamo. Se ilmestyy maaliskuussa.
***
Marko Paavilaisen kirja Suomalaisen elämänmuodon puolustaja kertoo Matti Virkkusen (1908–1980) värikkäästä työurasta, joka alkoi diplomaattina Lontoossa. Siellä hän järjesteli aseistusta talvisotaa käyvälle Suomelle. Ulkoministeriöstä hän siirtyi Kansallis-Osake-Pankkiin, jonka pääjohtajaksi hänet valittiin vain 39-vuotiaana.
Virkkunen puolusti määrätietoisesti demokratiaa ja vapaata markkinataloutta, vasemmistossa hänet nähtiin sysimustana äärioikeistolaisena änkyränä, edistyksen jarrumiehenä.
FT Marko Paavilainen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja tietokirjailija.
Ilmestyy tammikuussa.
***
FT, historioitsija Henrik Talan kirja Aimo Pajunen – Kylmän sodan kenraali kertoo nimensä mukaisesti puolustusministeriön pitkäaikaisesta kansliapäälliköstä, joka oli varsinainen kylmän sodan kenraali.
Pajunen (1931–2013) ymmärsi poikkeuksellisen hyvin Suomen tukalan aseman supervaltojen puristuksessa. Hän oli kylmän sodan pelin mestari: Hän oli paikalla, kun tarvittiin kovanaamaista kauppamiestä avaamaan amerikkalaisten asekaupparajoituksia Suomen hyväksi. Hän oli pyörittämässä seurapiiriä, kun piti vahvistaa Neuvostoliiton luottamusta Suomeen ja hälventää epäilyksiä sopimattomista puuhista lännen suuntaan.
Ilmestyy maaliskuussa.
Yhteyshenkilöt
Reetta RaviTiedotuspäällikköKustannusosakeyhtiö Siltala
Puh:0400 328 300reetta@siltalapublishing.fiLinkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Uhma ja intohimo – Satu Hassin muistelmia27.3.2025 11:43:40 EET | Tiedote
Satu Hassin muistelmateos Uhma ja intohimo kattaa 40 vuotta historiaa ja elämää. Pitkäaikainen kansanedustaja, entinen ympäristöministeri ja Euroopan parlamentin jäsen on seurannut näköalapaikalta vihreän liikkeen ja puolueen kehitystä sekä hallitusneuvottelujen ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen draamaa. Rinnan politiikan pyörteiden kanssa muistelmissa kulkee yksityiselämä, sen ilot ja surut. *** Kirjan julkistamistilaisuus on Rosebud-kirjakaupassa Kaisaniemessä Helsingissä keskiviikkona 2.4. kello 15 alkaen. Tervetuloa!
Daniel Kehlmannin Ohjaaja on mestarillinen romaani taiteesta ja vallasta25.3.2025 09:28:06 EET | Tiedote
Saksalaisen Daniel Kehlmannin romaani Ohjaaja on romaani taiteesta, vallasta ja moraalisista valinnoista. Samalla se on leikkisä kerronnallinen taidonnäyte, rikas ajankuva Kolmannen valtakunnan Saksasta ja kiihdyttävä elokuvahistoriallinen matka.
Aleksi Huplin Älyä lääkkeistä ja päihteistä? on Vuoden tiedekirja –Teos puolustaa ihmisystävällistä päihdepolitiikkaa19.3.2025 15:30:00 EET | Tiedote
Vuoden tiedekirja -palkinnon saa Aleksi Huplin teos Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö. Teoksen kustantaja on Siltala. Palkinto nostaa esille ansiokasta kotimaista kirjallisuutta, jonka taustalla on tieteen kriteerit täyttävä tutkimustyö. Palkinto muistuttaa luotettavan omakielisen tiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä. Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa.
Kolme saarta. Isä, äiti ja minä. – Sophia Janssonin huima omaelämäkerta ilmestyy syksyllä10.3.2025 10:14:35 EET | Tiedote
"Yksikään ihminen ei ole saari, mutta kolme ihmistä voi vaieta asiat kuoliaaksi." Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan. Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämän tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä. Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti? Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Victor kärsii masennuksesta ja "saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lasse-veli lähtevät kotoa itsenäistymään. Yllätyksiä ja dramaattisiakaan käänteitä ei perheen tarinasta puutu. Kolme saarta. Isä,
Orava-kirjojen avausohjelmassa syksyllä 2025 Heli Laaksosen ja Elina Warstan riemukas sukellus värien maailmaan28.2.2025 11:19:38 EET | Tiedote
Vastasyntyneen kotimaisen lastenkirjakustantamon Orava-kirjojen avausohjelma on täynnä runojen rytmejä, värien hehkua ja mummolan onnellista tunnelmaa. Uutuuskirjojen tekijöinä muun muassa Heli Laaksonen, Elina Warsta, Nora Lehtinen ja Mari Nikula.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme