Kemianteollisuuden suhdannenäkymät poikkeuksellisen heikot: ”Tilanne on selkeästi huonompi kuin koronakriisin pahimpina aikoina"

– Kemianteollisuuden yritysten tilanne on tällä hetkellä heikko. Joulukuun jäsenkyselyymme vastanneista yrityksistä 47 prosenttia arvioi tilanteen erittäin huonoksi tai huonoksi. Tilanne on selkeästi huonompi kuin koronakriisin pahimpina aikoina, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo.

Kemianteollisuudelle tärkeillä aloilla, kuten teollisuudessa ja rakentamisessa, veto on poissa. Tämä heijastuu alan tilausmääriin, jotka ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Tilauskannan osalta Suomessa tilanne on EU:n keskiarvoa ja esimerkiksi Saksaa tukalampi. Eikä niilläkään mene hyvin.

Keski-Euroopan energiaintensiivistä teollisuutta, joka on merkittävä työnantaja sekä välituotteiden valmistaja, on koetellut viime vuosina kallis energia. Näihin aloihin kuuluvat muun muassa metsä-, rakennustuote- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus.

Energiakriisin jäljiltä sähkön ja maakaasun hinta on Euroopassa selkeästi normaalia korkeammalla tasolla. Tämä on pakottanut energiaintensiivisen teollisuuden Euroopassa supistamaan tuotantoaan jopa 15–20 prosenttia. Tämä ei ole kuitenkaan kääntynyt Suomen kemianteollisuudelle kilpailueduksi.

– Kemianteollisuuden jäsenkysely osoittaa, että olemme Keski-Euroopan kanssa samassa veneessä. Alueen ongelmat vähentävät kysyntää ja investointihaluja täällä Suomessakin. Ani harva kemianteollisuuden yritys on hyötynyt tilanteesta, vaikka tällaisiakin arveluita on esitetty, Aalto sanoo.

Joulukuun jäsenkyselyn avoimissa vastauksissa painottuu huoli alkuvuoden 2024 tilanteesta.
–  Kysyntä on loppunut kuin seinään, kommentoi Kemianteollisuuden jäsenyritys suhdannetilannetta kyselyssä.

Suomen työmarkkinamallikeskustelut päättyivät perinteiseen työmarkkinakoplaukseen

Työministeri Arto Satosen toimeksiannosta käydyt vientivetoisen mallin keskustelut päättyivät viime viikolla tuloksettomina. Työmarkkinaosapuolet kävivät rakentavaa keskustelua Suomen työmarkkinamallista, mutta jotta asiassa olisi päästy eteenpäin, SAK:n jäsenliitot halusivat tuoda keskusteluihin vientivetoisen mallin lisäksi muun muassa hallitusohjelmaan liittyviä paikallisen sopimisen, työrauhan ja työttömyysturvan asioita.

Työnantajien edustajat, joita olivat Kemianteollisuuden lisäksi Teknologiateollisuuden työnantajat, Palvelualojen työnantajat Palta, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kaupan liitto sekä Valtion työmarkkinalaitos, olisivat olleet valmiita aloittamaan neuvottelut toimeksiannon mukaisesti, samoin osa palkansaajajärjestöistä.  Kemianteollisuuden mielestä työmarkkinaosapuolilla oli näytön paikka, joka jäi perinteisen työmarkkinakoplauksen takia pelkäksi tussahdukseksi.

Jäsenyritystemme syksyä ja talvea ovat hankaloittaneet poliittiset työtaistelut, joihin ei Suomessa tällä hetkellä liity ajallista rajoitetta. Niiden tarkoitus on ollut kohdistua maan hallitukseen, mutta  vahinkoa on aiheutettu tarkoituksella yrityksille ja Suomen vientivetoiselle taloudelle tilanteessa, jossa vientiteollisuuden näkymät muutenkin ovat alavireiset.  Samalla on vaarannettu suomalaiset työpaikat. Vaikea nähdä, että ammattiliittojen valittu toimintatapa johtaa johonkin rakentavaan lopputulokseen.

– Työrauhalainsäädännön uudistus tulee tässäkin mielessä enemmän kuin tarpeeseen, toteaa Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

Kemianteollisuuden jäsenyrityksille suunnatussa kyselyssä yritykset korostivat, että työtaistelutoimet sopivat huonosti nykyiseen yritysten toimintaympäristöön.

– Lakoilla vaarannetaan yritysten toimintaa. Jos asiakkaita menetetään, vaarana ovat lomautukset, irtisanomiset ja jopa konkurssit. Pelkästään negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen. Miksi yrityksiä rangaistaan hallituksen toimista?, yksi yritys kysyy jäsenkyselyssä.