Talouskriisin ohella suomalaisia huolettavat yhä enemmän väkivallanteot ja levottomuudet
Valtaosa suomalaisista pitää uutta, laajamittaista talouskriisiä maailmalla uhkana. Puolentoista vuoden takaiseen uhkakyselyyn nähden eniten on kasvanut jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana pitävien osuus, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo ja asennetutkimuksesta.
![Suomalaisten kokemat uhat. EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.](/data/images/public/3848/70076442/65ee67b1-c82f-4d53-8a09-2aa33d98aea9-w_720.png)
Tärkeimmät havainnot
- Suomalaisista 87 prosenttia arvioi uuden laajamittaisen talouskriisin maailmalla hyvin tai melko suureksi uhaksi. 83 prosenttia suomalaista arvioi raa’an väkivallan lisääntymisen nuorten keskuudessa samoin.
- Lähes kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana. Kokonaisuutta uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä keväällä 2022 toteutettuun mittaukseen nähden.
- Porvaripuolueiden äänestäjien selvät enemmistöt pitävät jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurina uhkina, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät eivät. SDP:n äänestäjien enemmistö kallistuu ajattelemaan samoin kuin porvaripuolueiden äänestäjät.
- Myös poliittista väkivaltaa uhkana pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti edelliseen mittauskertaan nähden, ja asia huolettaa etenkin vasemmistopuolueiden äänestäjiä.
- Eri uhkatekijöistä eniten on pienentynyt Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä arvioiden osuus. Tätä selittää parhaiten Suomen liittyminen puolustusliitto Naton täysjäseneksi kyselyiden välillä.
EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksissa selvitettiin suomalaisten käsityksiä 21 mahdollisen yhteiskuntaa koskevan uhkatekijän kohdalla, kuinka suurena uhkana he näitä pitävät. Ykkösuhkana on pysynyt uusi, laajamittainen talouskriisi, jota pitää hyvin tai melko suurena uhkana 87 prosenttia suomalaisista. Toiseksi uhkien listalla on noussut raa’an väkivallan lisääntyminen nuorten keskuudessa, joka oli nyt ensi kerran mukana mahdollisten uhkien listalla. Sen arvioi hyvin tai melko suureksi uhaksi 83 prosenttia suomalaisista.
Merkittävä osa ihmisistä pelkää jengirikollisuuden leviävän yhteiskunnalliseksi vastakkainasetteluksi. Kaksi kolmesta (64 %) pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurena uhkana. Näkemykset jengisotien uhasta riippuvat vastaajan poliittisesta suuntautumisesta. Asia huolettaa enemmistöä oikeistopuolueiden ja SDP:n äänestäjistä, mutta vain reilua kolmasosaa vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjistä. Aivan omille luvuilleen uhka-arvioissaan yltävät perussuomalaisten äänestäjät, joista 86 prosenttia arvioi jengisodat, mellakat ja tuhotyöt vähintään melko suureksi uhaksi.
Jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurena uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä edellisestä, kevään 2022 mittauskerrasta. Myös arviot väkivallan kohteeksi joutumisen ja poliittisten ääriryhmien väkivallan uhasta ovat kasvaneet selvästi viime mittauskertaan nähden.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/3848/70076442/fded9d7d-44d5-4ed3-bbcc-8a245d35317d-w_720.png)
”Tuloskokonaisuudessa erityistä huomiota kiinnittävät poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja jopa väkivaltaan liittyvien pelkojen lisääntyminen. Poliittiseen polarisoitumiseen liittyvä uhka nousee nyt ensimmäistä kertaa havaittavissa määrin tuloksista esiin. Ilmiöön on syytä suhtautua vakavuudella, sillä kansalaisten keskinäisen poliittisen epäluulon kasvu saattaa pahimmillaan lisätä vastavuoroista radikalisoitumista”, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lisätiedot
Sami Metelinen: Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät uhkatekijät huolettavat suomalaisia aiempaa enemmän osoitteessa www.eva.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami MetelinenToimituspäällikkö
Puh:+358 40 578 0041sami.metelinen@eva.fiMikko LaaksoViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 383 9432mikko.laakso@eva.fiKuvat
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
EVA: Suomalaiset toivovat EU:n lisäävän panoksia turvallisuuteen, puolustusteollisuuteen sekä siirtolaisuuden hallintaan9.7.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset toivovat EU:n painottavan toiminnassaan nykyistä enemmän kriittisten teknologioiden omavaraisuutta, puolustusteollisuuden vahvistamista, siirtolaisuuden hallintaa sekä rikollisuuden torjumista. Ympäristökysymykset jakavat suomalaisten EU-näkemyksiä, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA: Ansiotuloverotuksen keventäminen kannustaisi suomalaisia säästämään ja käyttämään enemmän rahaa palveluihin19.6.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta arvioi säästävänsä enemmän rahaa tulevaisuutta varten, jos ansiotulojen verotusta alennettaisiin tuntuvasti. 40 prosenttia suomalaisista keventäisi ansiotuloverotusta ainakin hieman, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA: Eurovaalien äänestysaktiivisuuden ennakoidaan nousevan aiemmasta8.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Jopa 56 prosenttia suomalaisista ilmoittaa äänestävänsä varmuudella tulevissa eurovaaleissa, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vuoden 2019 eurovaaleissa äänestysprosentti jäi 43 prosenttiin.
EVA: Suomalaiset tyytyväisiä euroon korkeasta korkotasosta huolimatta4.6.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista 61 prosenttia suhtautuu rahayksikön vaihtamiseen markasta euroon myönteisesti, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA: Noin puolet suomalaisista vastustaa EU:n yhteisvelan lisäämistä – viidennes eri mieltä28.5.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Liki puolet (49 %) suomalaisista edellyttää Suomen asettuvan EU:n yhteistä lisävelanottoa vastaan viidenneksen (18 %) katsoessa, ettei Suomen tule vastustaa lisävelanottoa, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme