Huijareiden kulta-aika on nyt käsillä

Vielä muutama vuosi sitten yleisimpiä maksuvälinehuijauksia oli fyysisen pankkikortin anastaminen tai tunnusluvun urkkiminen olan yli kassalla tai pankkiautomaatilla. Lähimaksun yleistyttyä ja pankkiautomaattien sekä käteisen käytön vähennyttyä on pankkiasiointi muun sähköisen asioinnin ohella siirtynyt verkkoon huijarit mukaan lukien.

Verkkorikollisuus onkin valitettavan yleistä. *) Digi- ja väestötietoviraston 15.6.2023 julkaiseman Digiturvabarometrin mukaan joka viides suomalainen on joutunut internetissä petoksen tai muun rikoksen kohteeksi. Saman tutkimuksen mukaan suomalaisista 70 prosenttia haluaa oppia lisää siitä, miten toimia, jos joutuu digihuijauksen tai muun verkkorikoksen kohteeksi.
*) Lähde: https://dvv.fi/-/digiturvabarometri-yli-puolet-digimaailman-rikoksista-jaa-ilmoittamatta-viranomaisille

Nopeutta ja helppoutta, muttei milloinkaan turvallisuuden kustannuksella

Verkossa asiointi on tehnyt arjen pyörittämisestä sujuvaa. Asioinnin helppous ja nopeus ovatkin verkkosivuston kiitellyimpiä ominaisuuksia. Asioinnin nopeus on toki tavoite, mutta sen ei saisi milloinkaan tapahtua turvallisuuden kustannuksella. Nopean asioinnin toivossa saatetaan nimittäin oikaista käyttäjän suojaksi varta vasten rakennettuja tärkeitä vaiheita. Esimerkkinä tästä on kirjautuminen verkkopankkiin tai viranomaissivustolle hakukoneen kautta, mitä ei pidä koskaan tehdä, sillä se saattaa johtaa erehdyttävän aidon näköiselle valesivustolle.

Huijauksia syötetään useista eri kanavista: sähköpostitse, sosiaalisen median kautta, tekstiviestillä tai puhelimitse. Vielä muutama vuosi sitten huijausviestit olivat kömpelöitä sisältäen kirjoitusvirheitä. Nykyisin viestit ovat erehdyttävän aidon näköisiä ja kieleltään virheettömiä, mikä vaikeuttaa rikoksen tunnistamista.

Huijauksen tyypillisimpiä tuntomerkkejä ovat

• odottamaton viesti pankilta, viranomaiselta tai muulta auktoriteetilta
• uhkailu, kiristäminen ja pelottelu omaisuuden tai maineen menettämisellä
• tarjous, joka kuulostaa liian hyvältä
• satunnainen arvontavoitto, johon ei ole osallistunut
• tunteisiin vetoaminen, avunpyyntö tai lähiomaiseksi tekeytyminen

Huomioi ainakin nämä seikat verkossa asioidessasi:

• Älä kirjaudu pankkiisi tai viranomaisten sivuille hakukoneen kautta. Kirjoita sen sijaan koko osoite virheettömästi selaimen osoitekenttään.
• Älä anna pankkitunnuksiasi, tilitietojasi tai salasanojasi sähköpostitse tai puhelimella.
• Älä myöskään jaa syntymäaikaasi, osoitettasi tai puhelinnumeroasi verkossa.
• Älä talleta luottokorttisi tietoja eri kanaviin.
• Älä mene sivustolle sähköpostitse tai tekstiviestitse saamasi linkin kautta.
• Jos et tunne verkkokauppaa entuudestaan, ole valppaana.
• Huolehdi älylaitteidesi säännöllisestä päivittämisestä.
• Käytä vain pankin virallista mobiilisovellusta.
• Suojaa laitteesi haittaohjelmilta.
• Suojaa kotisi langaton verkko salasanalla.
• Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen sähköpostissasi ja sosiaalisen median tileilläsi.
• Käytä eri salasanoja eri kirjautumisiin.
• Hyvä salasana on arvaamaton: se on pitkä ja sisältää numeroita, erikoismerkkejä, isoja sekä pieniä kirjaimia.
• Pidä tunnukset omana tietonasi.

On hyvä lisäksi tiedostaa, ettei pankki tai viranomainen milloinkaan soita kysyäkseen tunnuksia, salasanoja tai korttitietoja.

Jos tulet huijatuksi raha-asioissa, ole välittömästi yhteydessä pankkiisi, sillä pankkisi voi parhaimmillaan jäädyttää tilisiirron rikolliselle. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Jos olet jo antanut käyttäjätunnuksesi huijarille, vaihda sivuston tai sovelluksen salasana.

– OmaSp neuvoo mielellään digitaalisten pankkipalveluiden turvallisessa käytössä, lupaa tuotepäällikkö Jere Paajanen OmaSp:stä. –Verkko-ostoksia tehdessä maltti on valttia. Harkitse rauhassa, ja jos vähänkään arveluttaa, kannattaa ennen maksun tekoa varmistua rauhassa sivuston oikeellisuudesta, Paajanen päättää.