Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen: Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan talous tasapainottamalla ja satsauksilla uuden teknologian startupeihin

Suomen Pankin ja Valtiovarainministeriön tuoreet talousennusteet ovat hyvin pessimistisiä. Suomen Pankin ennusteessa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,2 prosenttia. Vuonna 2025 Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan 1,5 prosenttia ja vuonna 2026 1,3 prosenttia.

“Keskustelu talouden osalta on keskittynyt vahvasti siihen, mistä voimme säästää ja onko meillä ylipäätään enää varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Tämä keskustelu on aiheellista käydä. Tavoitteen toki tulee olla selvä. Meidän on kyettävä tekemään sellaisia ratkaisuja, jotta nykyinen, yhdenvertainen hyvinvointiyhteiskuntamme on jatkossakin totta. Sitä ei taata ainoastaan menosäästöillä, vaan Suomi tarvitsee myös uusia yrityksiä ja innovaatioita, joilla kyetään ratkaisemaan suuria globaaleja ongelmia. Tuota yrittäjyyttä meillä on jo nyt Suomessa. Jatkossa mikään ei estä sitä, ettemmekö voi olla maailman johtava maa esimerkiksi uusien puhtaiden teknologioiden, terveysteknologian, uudenlaisen oppimisen kuin ruokateknologiankin saralla”, toteaa Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Suomen startup-yhteisön mukaan tähän tarvitaan kuitenkin määrätietoista politiikkaa. Talouspoliittisten toimenpiteiden lisäksi Suomen tulee vahvasti sitoutua kunnianhimoisiin ilmastotoimiin ja suomalaisen puhtaan teknologian tukemiseen, muun muassa ensimmäisten teollisten laitosten osalta. 

Riikka Pakarinen: “Dubain ilmastokokous oli omalta osaltaan positiivinen askel eteenpäin. Se, että fossiilisista polttoaineista pyritään globaalisti irtautumaan vuoteen 2050 mennessä antaa valtavat mahdollisuudet suomalaiselle puhtaalle teknologialle. Sama pätee suomalaiseen terveys-, ruoka- kuin koulutusteknologia osaamiseen. Yrityksissämme on jo nyt globaaleja suuria ongelmia ratkaisevia innovaatioita, lähtien proteiinin tuottamisesta ilmasta, uusista menetelmistä ratkaista syövän hoitoa tai sovelluksista lukutaidon opettamiseksi. Nämä ovat vain muutamia suomalaisia esimerkkejä innovaatioista, jotka tulee määrätietoisilla toimilla saattaa menestyviksi vientituotteiksi. Voimme luoda kasvua tekemällä suomesta maailman parhaan paikan startupeille ja kasvuyrityksille. Kasvun edellytyksenä on vahvan innovaatio ja tutkimustoiminnan lisäksi osaajien saaminen Suomeen.”

Perinteisten teollisuudenalojen vienti on yskähdellyt, eikä toipuminen sen osalta tilastojen valossa näytä nopealta. Tämä tosiasia ohjaa niinikään kääntämään katseet uusiin innovaatioihin ja startup-kasvuyrityksiin. 

Investoinnit saatava kasvuun

Valtiovarainministeriön mukaan investoinnit vähenevät vuoden 2023 aikana, mutta kääntyvät kasvuun vuoden 2024 ja 2025 aikana. Investointien kasvua tukee esimerkiksi t&k-rahoituslain mukainen julkisten tutkimus-ja kehitysinvestointien lisäys vuodesta 2024 alkaen. Rahoituslain nojalla julkisia t&k-panoksia lisätään vuosittain arviolta 270 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 asti. Ehtona julkisten panosten lisäämiselle on, että yksityinen sektori kasvattaa t&k-investointeja 540 miljoonalla eurolla vuosittain. Jokaista valtion t&k-lisäeuroa on siis saatava kaksi yksityisen sektorin euroa. Suomessa toimivat startupit pyrkivät hyödyntämään täysimääräisesti julkisten t&k-panosten kasvun kehittämällä uusia teknologioita nykyistä vauhdikkaammin. 

“Arvioimme mukaan suomalaiset startupit lisäävät t&k-investointeja 2020-luvulla siten, että jopa 10-15 prosenttia yksityisen sektorin t&k-investointien kasvutavoitteista tulisi startupeista”, huomauttaa Youssef Zad, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti.

Tutkimus- ja kehitystoiminta on tärkeä osa kansantalouden kasvupotentiaalin lisäämistä. T&k-toiminnan tuloksena syntyy uusia tuottavia työpaikkoja, tuotteita, palveluita ja innovaatiota. Näin yritysten tuottama arvonlisä ja valtion saamat verotulot voivat kasvaa merkittävästi.

Suomen elinkeinoelämän rakennetta uudistettava

Riippuen määrittelystä Suomessa on tällä hetkellä 2000-3500 startup-yritystä, joista osa on kasvanut jo merkittäväksi toimijaksi Suomen kansantaloudessa. Työllisten määrä Suomessa toimivissa startupeissa on noussut tuhansista henkilöistä arviolta yli 30 tuhanteen henkilöön.

“Valtaosa startupeista on kuitenkin vielä pieniä yrityksiä. Talouskasvun kannalta on valtavan tärkeää saada merkittävä osa pienistä startupeista kasvamaan isommiksi, jolloin niiden merkitys alkaisi näkymään enemmän Suomen talouskasvussa”, kertoo Zad.

Menot ja tulot tasapainoon

Uusien innovaatioiden lisäksi on selvää, että menosäästöjä tarvitaan. Iso osa hallituksen esityksistä tältä osin on perusteltuja ja välttämättömiä. Toki nämä säästöt tulee tehdä mahdollisimman oikeudenmukaisesti. 

“Tässä kohtaa me Suomen startup-yhteisössä emme lähtisi keventämään esimerkiksi ansiotuloverotusta. Tarvitsemme kokonaisveroasteen kiristämistä. Budjettiriihen perusteella tehdyt ansiotuloveron leikkaukset ovat kokoluokaltaan liian suuria ottaen huomioon, kuinka mittavaa alijäämää Suomi tekee. Jos ansiotuloveron leikkauksia tehdään, tulisi ne suunnata rajatummalle joukolle, jolla voidaan katsoa olevan merkittävä rooli kansantaloudelle”, Riikka Pakarinen toteaa. 

“Tässä suhteessa tuemme täysin Valtiovarainministeri Riikka Purran näkemystä siitä, että julkisen talouden haasteet ovat niin mittavia, että veroratkaisuilla on haettava kokonaisveroasteen laskun hidastumista. Julkisen talouden vahvistamiseen tulee sitoutua määrätietoisesti yli vaalikausien. Se on oltava yhteinen prioriteetti, alleviivaa Pakarinen.