Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima kääntyy 2,3 prosentin kasvuun vuonna 2024 – veronkevennys tulee nyt oivaan aikaan
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta.
Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008.
Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan 2000-luvulla.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen valopilkku muutoin ankeassa suhdannekuvassa.
- Palkansaajan verotuksen keveneminen tulee nyt oivaan aikaan, sillä talouskasvu on ensi vuonna paljolti kotimaisen kulutuskysynnän varassa.
- Nyt palkansaajilla on mainio tilaisuus omalla kulutuksellaan ylläpitää työllisyyttä ja auttaa samalla koko kansantalouden paluuta taantuman jälkeen takaisin kasvun tielle.
Vuonna 2024 palkkaverotusta keventävät erityisesti hyvän työllisyyskehityksen mahdollistamat työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen alennukset. Valtion ja kuntien verotuotot kasvavat ensi vuonna maksualennusten seurauksena, sillä niistä saatavat verovähennykset pienenevät.
- Velkaiselle valtiolle työttömyysvakuutusmaksun alennus on ilouutinen. Sekä palkansaaja että valtio voittavat, kun palkkaverotus kevenee ja samalla valtiontalous kohenee.
Palkansaajan ostovoiman muutoksia 2000-luvulla kuvaavat laskelmat löytyvät osoitteesta veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LehtinentoimitusjohtajaVeronmaksajat
Puh:0400 414 652teemu.lehtinen@veronmaksajat.fiMikael Kirkko-JaakkolapääekonomistiVeronmaksajat
Puh:0505364126mikael.kirkko-jaakkola@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk
Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk
Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr
Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja13.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. – Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta. Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 e
Veronmaksajat laski: Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, vaikutus lompakossa 655 euroa9.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua. Keskituloisen 4 074 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja kuluttajahintainflaation (ml. kulutusverojen korotukset) vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan. Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme