Korkeasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset toivovat työnantajilta avointa suhtautumista työllistymisensä helpottamiseksi

Seema Ganoo muutti perheensä kanssa Intiasta Vaasaan miehensä työn perässä tammikuussa vuonna 2004, arvaamatta, että lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen Suomi ja Vaasa olisi yhä heidän kotinsa. Ganoo perheineen ei kuitenkaan ole viettänyt kahtakymmentä vuotta Vaasassa, vaan he ovat asuneet vuosien varrella myös Malesiassa ja Kanadassa. Uuteen maahan muuttaessa kaikki oli kaikki erilaista, niin ilmasto, kulttuuri kuin kielikin. Ganoo jäi kotiin lasten ollessa pieniä, tarjotakseen tukea ja jotakin pysyvää.

Intiassa Ganoo työskenteli sähköinsinöörinä lähes 14 vuotta paikallisessa sähköyhtiössä. Suomessa ja Malesiassa asuessaan Ganoo oli mukana vanhempainyhdistyksen toiminnassa, mikä antoi hänelle mahdollisuuden tukea koulun tapahtumia ja auttaa koulun lehden julkaisemisessa neljän vuoden ajan.  Vuodesta 2018 saakka Ganoo on kirjoittanut ruokakolumnien sarjaa nimeltään ”Seema’s Food” Vaasan paikalliseen media Megaan. Sähköinsinöörinä työskennellyt Ganoo ei olisi uskonut vielä jonain päivänä olevansa kolumnisti. Nyt hän kuitenkin haluaisi tehdä työtä, josta hänelle maksettaisiin palkkaa.

Työnhaun haasteet maahanmuuttajataustaisena naisena

Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVA järjesti elokuussa 2023 MentoraSTEAM-hankkeen puitteissa tilaisuuden, johon osallistui korkeasti koulutettuja maahanmuuttajanaisia ja heidän kanssaan tiiviisti työskenteleviä organisaatioiden edustajia. Yksi osallistuneista maahanmuuttajataustaisista naisista oli Ganoo. Osallistujat pohtivat ja tunnistivat yhdessä haasteita työllistymisessä maahanmuuttajataustaisena naisena. Keskusteluissa ilmenneitä haasteita olivat sukupuolten epätasa-arvo, tuen ja tarpeellisen tiedon puute, maahanmuuttajataustaisten syrjintä sekä puutteellinen suomen ja ruotsin kielitaito. Näiden teemojen lisäksi osallistujat totesivat, että yli 50 vuotta täyttäneet kokevat ikärasismia.

Ganoo nostaa esille kieleen liittyvät haasteet. Hän pohtii, miksi yhä edelleen useissa työpaikoissa ja yrityksissä vaaditaan suomen ja ruotsin kieltä.

"Ei ole kyse siitä, osaavatko ihmiset työpaikoilla englantia. He osaavat kyllä. On kyse asenteesta. Useimmiten työkielenä on kuitenkin englanti", Ganoo toteaa.

Eritoten Vaasassa lisähaastetta tuottaa kaupungin kaksikielisyys. Opeteltavana on siis yhden sijasta kaksi vierasta kieltä. Ganoo onkin käynyt sekä suomen että ruotsin kielikursseja, mutta vuodet poissa Suomesta eivät ole ainakaan helpottaneet tilannetta, sillä kielitaito unohtuu helposti, jos kieltä ei käytä.

Verkostoitumalla parempia mahdollisuuksia

Elokuun tilaisuudessa pohdittiin ratkaisuja ja helpotusta maahanmuuttajataustaisten työllistymishaasteisiin. Tilaisuudessa kuultiin suoraan maahanmuuttajanaisilta heidän toiveitaan työllistymisen helpottamiseksi ja keskusteltiin niistä yhdessä. Yksi keskeinen ajatus oli, että maahanmuuttajataustaisia naisia tukevat tahot eivät välttämättä tiedä toisistaan, minkä vuoksi olisi hyvä perustaa verkosto näiden toimijoiden välille. Verkostossa viestittäisiin eri toimijoista, hankkeista ja tuloksista, kuten esimerkiksi koulutusmateriaaleista ja niiden hyödyistä.

"Pidämme idean verkostosta mielessä. Tutkimme sitä, ja kartoitamme, miten tätä voitaisiin viedä eteenpäin", kertoo kansainvälisten hankkeiden projektipäällikkö Tanja Oraviita MUOVAlta.

Toinen keskeisimmistä ajatuksista työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi oli idea yritysten ja maahanmuuttajien välisestä ”speed dating” -tapahtumasta. Tämä voisi poistaa ennakkoluuloja ja parantaa mahdollisuuksia päästä työhaastatteluihin. Ganoo kertoo harmikseen hakeneensa markkinoinnin ja viestinnän työpaikkoja, mutta ei vuosien kokemuksestaan huolimatta ole tullut kutsutuksi edes haastatteluun. Hän miettii, olisiko mahdollista päästä edes harjoittelijaksi yritykseen, jotta saisi mahdollisuuden osoittaa kykynsä.

"Vaasan ollessa energiaklusteri, jossa useimmat yritykset etsivät päteviä ja kokeneita sähköinsinöörejä, on ironista, etten ole saanut ainoatakaan vastausta eri tehtäviin jättämiini hakemuksiin", pohtii Ganoo, ja jatkaa:

"Olen insinööri, mutta vuosien varrella olen kartuttanut kokemusta vapaaehtoistoiminnassa ja kolumnistina, joten insinöörin pätevyyden lisäksi taitoihini lukeutuvat muun muassa monikulttuurinen viestintä sekä koordinointi. Kirjoitan ruoasta, mutta kykenen kirjoittamaan myös teknisiä asiakirjoja, tuote-esittelyjä ja muista insinöörityön aiheista. Miksi en tule kutsutuksi haastatteluun? Mikä puuttuu? Antakaa minulle mahdollisuus! On todellinen haaste hakea työtä", hän päättää.

MentoraSTEAM-hankkeessa laadittiin Opas päätöksentekijöille maahanmuuttajanaisten työllistymisen parantamiseksi STEAM-aloilla. Opas on suunnattu päätöksentekijöille, tukiorganisaatioille ja sidosryhmille sisältäen tietoa muun muassa koulutuksen mitätöimisestä, alityöllistettävyydestä ja yleisistä työelämätaidoista sekä näiden vaikutuksesta vastaanottajamaiden tuottavuuteen. Opas on luettavissa suomeksi täällä.

Hankeinfo

MentoraSTEAM oli kolmivuotinen hanke (2020-2023), joka sai rahoituksensa Erasmus+-ohjelmasta. MentoraSTEAM pyrki tuomaan esiin eriarvoisuutta ja haasteita, joita korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kohtaavat työelämään hakeutuessaan. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kaikkialla Euroopassa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten ja toisen sukupolven naisten työllistyvyyttä luonnontieteiden, teknologian, tekniikan, taiteiden ja matematiikan (STEAM) alalla. MentoraSTEAM-hankkeen toteutuksesta vastasi projektikonsortio, jossa oli osallistujia Suomesta, Englannista, Espanjasta ja Italiasta.

Projektin kesto: 1.9.2020-31.8.2023

Rahoitusohjelma: EU, Erasmus+

Projektinumero: 2020-1-UK01-KA202-078834

Lisää hankkeesta MentoraSTEAM-hankkeen verkkosivuilla.