Nuoret aikuiset epäröivät yhteiskunnallista osallistumista – halukkuutta on, mutta uskallusta puuttuu, kertoo selvitys

20–30-vuotiaat nuoret aikuiset kokevat vanhempia kansalaisia useammin, että heidän osaamisensa ja tietonsa ovat puutteellisia yhteiskunnalliseen osallistumiseen. He kokevat kaksi kertaa useammin iäkkäämpiin verrattuna, että yhteiskunnallinen osallistuminen on monimutkaista ja vaatii liikaa vastuunkantoa.

Tiedot käyvät ilmi Sitran selvityksestä, jossa kartoitettiin nuorten aikuisten kokemuksia yhteiskunnallisen osallistumisen esteistä. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen luettiin selvityksessä sekä vaaleissa äänestäminen että arkinen toiminta, kuten vastuurooli harrastusseurassa, aktiivisuus järjestöissä tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen jäsenyys.

”Nuorten aikuisten täytyisi uskoa, että he riittävät omana itsenään”

Sitran johtavan asiantuntijan Kirsi Hantulan mukaan monet nuoret aikuiset kokevat, etteivät heidän omat taitonsa johtaa tai verkostoitua riitä osallistumiseen. Myöskään rohkeutta tai sosiaalisia taitoja ei koeta olevan tarpeeksi. 

”Monet näyttävät vertaavan itseään jonkinlaiseen politiikasta tuttuun ihannevaikuttajaan. Jos haluamme, että nuoret aikuiset osallistuvat aktiivisemmin yhteiskunnassa, on meidän vahvistettava heidän uskoaan, että he riittävät omana itsenään”, Hantula sanoo.

Nuoret aikuiset olisivat kuitenkin vanhempia ikäluokkia halukkaampia toimimaan yhteiskunnassa nykyistä aktiivisemmin, etenkin jos he saisivat tukea ja rohkaisua. He toivoivat kyselyssä esimerkiksi avoimien ovien tilaisuuksia tai muita matalan kynnyksen tapoja, jotka helpottaisivat heidän pääsyään mukaan toimintaan.  

Äänestysikärajan laskeminen voisi kasvattaa aktiivisuutta

Hantula perää yhteiskunnalta pitkäjänteisiä toimia, jotka vahvistaisivat 20–30-vuotiaiden ja heitä nuorempien luottamusta siihen, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei ole liian vaikeaa eikä kuormittavaa. Selvitys vahvistaa Sitran näkemystä siitä, että esimerkiksi äänestysikärajan laskeminen kunta- ja aluevaaleissa voisi tukea nuorten aikuisten aktivisuutta.

”Nuoret, jotka tulevat äänestysikään ollessaan yhä koulussa, äänestävät tutkimusten mukaan todennäköisemmin myös jatkossa”, Hantula toteaa.

Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus on ollut Suomessa pitkään vanhempia ikäluokkia alemmalla tasolla. Sitran selvitystä varten teettämässä kyselytutkimuksessa vain hieman yli puolet nuorista aikuisista kertoo käyttäneensä viime vuosien aikana äänioikeuttaan aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Yli 30-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa vastaava osuus on 75 prosenttia. Äänestämisen esteiksi nuoret aikuiset mainitsevat esimerkiksi kyynistymisen tai riittävien tietojen puutteen.

Digitaaliset ratkaisut eivät riitä 

Hantulan mukaan on myös tärkeää kehittää lasten ja nuorten demokratiakasvatusta. Demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä demokratiasta ja demokratian periaatteista sekä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Koulujen lisäksi avaintoimijoita tässä voivat olla esimerkiksi kirjastot, järjestöt tai urheiluseurat, jotka tavoittavat toiminnassaan lapsia ja nuoria.

“Digitaaliset sovellukset nähdään usein ratkaisuna nuorten aikuisten osallistumisen haasteisiin. Ne eivät kuitenkaan ole mikään taikakeino, jos nuoret eivät luota kykyihinsä tai vaikutusmahdollisuuksiinsa”, Hantula summaa.

Sitran Demokratia ja osallisuus -teema tekee työtä yhteiskunnallisen osallistumisen parissa, sillä Suomessa osallistuminen eriytyy aiempaa voimakkaammin aktiivisiin ja niihin, jotka jättäytyvät kokonaan syrjään. Sitran aiemman selvityksen mukaan, yli puoli miljoonaa suomalaista haluasi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos se olisi nykyistä helpompaa.

8.-12.1.2024 vietetään Politiikkaviikkoa, joka huipentuu Nuorten vaaleihin Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin järjestämän Politiikkaviikon tarkoitus on opetella yhteiskunnallisen osallistumisen taitoja nuorten aktiivista toimijuutta vahvistaen. Politiikkaviikko huipentuu Nuorten vaaleihin, joissa alaikäiset pääsevät äänestämään presidenttiehdokkaista.   Sitran Demokratia osaksi arkea -selvitys Sitran Demokratia osaksi arkea -selvityksessä tutkittiin 20–30-vuotiaiden ja yli 30-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Selvitys pohjautuu aineistoon, joka kerättiin keväällä ja kesällä 2023. Aineisto koostuu laajan kyselytutkimuksen tuloksista sekä 15 nuoren aikuisen haastattelusta. Kansallisessa verkkopaneelissa toteutettuun Kantarin kyselyyn vastasi 1 835 iältään 18–79-vuotiasta suomalaisaikuista. Osallistumista tarkasteltiin kolmella eri yhteiskunnan tasolla: arkisen elämänpiirin tasolla, kuten opintoihin tai taloyhtiöön liittyvissä yhteyksissä, kansalaisyhteiskunnan tasolla, kuten järjestöissä ja kansalaisliikkeissä, sekä demokraattisten instituutioiden kohdalla, kuten vaaleissa äänestämisen tai kansalaiskuulemisen tasolla.

Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman tavoitteena on etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päätöksentekijöihin.