Tutkimus: Lapsihaaveet siirtyvät myöhemmälle iälle – hedelmällisyysneuvonta, lapsiperheiden tuki ja myönteinen puhe voivat tukea syntyvyyttä
Yhä useampi alle 35-vuotias nainen on lapseton. THL:n toteuttaman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 73 prosenttia 20–34-vuotiaista naisista ei ole synnyttänyt. Synnyttämättömien määrä on kasvanut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2017.
Sen sijaan 35 vuotta täyttäneillä naisilla synnytykset ovat lisääntyneet, ja synnyttäneiden osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä.
Lapsettomuus ei koske vain naisia. Aiempien tilastojen mukaan myös lapsettomien miesten osuus on kasvanut paljon.
”Tulokset ovat merkittäviä sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. Laskeva syntyvyys johtaa siihen, että työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä kasvaa suhteessa työikäisiin”, kertoo kehittämispäällikkö Satu Majlander.
”Raskaaksi tulo ei välttämättä iän lisääntyessä enää onnistu. Raskauteen ja synnytykseen liittyy myöhemmällä iällä riskejä, jotka voivat heikentää odottajan ja sikiön terveyttä. Raskausajan komplikaatioita lisää myös naisten yleistyvä lihavuus”, Majlander jatkaa.
Syntyvyys on laskenut pitkään, eikä sen lisäämiseksi ole yksinkertaisia ratkaisuja.
”Myönteinen puhe lapsiperheiden elämästä voisi rohkaista lastensaamista epäröiviä”, toteaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti. ”Lisäksi yhteiskunnan rakenteiden pitäisi tukea perheellistymistä paremmin. Perheen perustaminen ja oman uran luominen pitäisi olla mahdollista myös lisääntymisikäisille naisille.”
”Lapsiperheiden elämää tulisi helpottaa tukemalla vanhempien jaksamista ja turvaamalla esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus ja mahdollisuus kohtuuhintaisiin perheasuntoihin”, Klemetti jatkaa.
Osa valitsee lapsettomuuden tietoisesti, mutta moni on lapseton vastoin omaa toivettaan
Suuri osa tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Lapsitoiveet ovat yleisimpiä alle 30-vuotiailla ja vähenevät iän myötä.
30–74-vuotiaista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut tahatonta lapsettomuutta. Noin 60 prosenttia tahatonta lapsettomuutta kokeneista on hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin, ja heistä noin puolet on saanut lapsen hoitojen avulla.
”Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa niin raskauden ehkäisystä kuin sen biologisista edellytyksistä. Neuvonta tulisi saada osaksi koulujen terveystiedon opetusta ja hedelmällisyysikäisten terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa. Näin kenenkään lapsitoiveet eivät jäisi toteutumatta ainakaan tietämättömyyden vuoksi”, toteaa Reija Klemetti.
Vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneista naisista ja miehistä osalla syy päätökseen on se, etteivät he halua omia lapsia. Osalla syy voi olla taloudellinen tilanne tai riittämätön yhteiskunnallinen tuki.
”Tiedämme aikaisemmista tutkimuksista, että vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneet ovat tyytyväisiä elämäntyyliinsä eivätkä halua luopua siitä. Lapsen jo saaneilla tärkeimpiä syitä olla toivomatta lisää lapsia ovat sopiva lasten määrä, vanhempien oma jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen”, Klemetti kertoo.
Runsaat ja kivuliaat kuukautiset ovat yleisiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös muita naistentauteihin liittyviä teemoja. Tutkimuksen mukaan 45 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista on runsaat kuukautisvuodot. Lisäksi peräti 51 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista on kovia kuukautiskipuja.
”Ongelmien syyt tulee selvittää ja vaivat hoitaa, sillä pahimmillaan ne voivat merkittävästi haitata elämää. Hormonaalinen hoito sopii useimmille kuukautiskipujen ja runsaiden vuotojen hoitoon, eikä sitä tulisi pelätä käyttää tarvittaessa. On valitettavaa, että ehkäisy- ja neuvolakäyntejä lukuun ottamatta naistenvaivojen lääkärikäynnit on monien käytännössä itse kustannettava yksityisellä puolella”, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta.
Lähde:
Raskaudet, synnytykset ja imetys, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lapsihaaveet ja lapsettomuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Naisten hormonihoito ja kuukautisvaivat, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Kaikki Terve Suomi -verkkoraportit
Lisätietoja:
Reija Klemetti
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7265
etunimi.sukunimi@thl.fi
Satu Majlander
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7510
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lara Lehtoranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8234
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 48/202421.11.2024 15:29:47 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 21.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 25.11. Korkeakouluopiskelijoiden elintavat. Miten opiskelijoiden elintavat ovat muuttuneet koronapandemian jälkeen? Kerromme uusia tuloksia esimerkiksi liikunnasta, netinkäytöstä ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutettiin keväällä 2024. Tiedotamme elintapatuloksista yhdessä YTHS:n kanssa. Järjestämme myös yhdessä maanantaina valtakunnallisen verkostopäivän opiskelijoiden hy
Antibiotikaresistens kan överraska resenären – undvik trista souvenirer18.11.2024 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Antibiotikaresistens är ett snabbt växande hot. Bakterier som är resistenta mot antibiotika är vanliga i världen och sprids lätt med resenärer även till Finland.
Antibioottiresistenssi voi yllättää matkailijan – vältä ikävät tuliaiset18.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Antibioottiresistenssi on nopeasti kasvava uhka. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat maailmalla yleisiä ja leviävät helposti matkailijoiden mukana myös Suomeen.
Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin15.11.2024 11:59:31 EET | Tiedote
Turkistarhauksen jatkuminen edellyttäisi, että bioturvallisuus- ja tartuntariskejä ehkäisevät hygieniatoimet nostetaan valvotusti vähintään elintarviketuotannon tasolle, THL toteaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa turkistarhauksen aiheuttamasta riskistä ihmisen terveydelle.
THL viikolla 47/202414.11.2024 15:38:40 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 14.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 18.11. Euroopan antibioottipäivä: Antibioottiresistenssi voi yllättää matkailijan – vältä ikävät tuliaiset näillä vinkeillä. Lisätiedot: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 Verkkouutiset ma 18.11. Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen verkko-opas julkaistaan Suomi.fi-palvelussa. Sisäministeriö järjestää tiedotustilaisuuden julkaisusta ma 18.11. klo 9. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (18.11. klo 8.30 mennessä): media.sm@gov.fi to 21.11. Tutki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme