Talvet lämpenevät, linnut kutistuvat
Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötila vaikuttaa lintujen painoon ja siiven pituuteen. Ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen näkyy talvehtivien lintujen koon pienenemisenä.

Valtaosa Pohjolassa pesivistä linnuista muuttaa etelään talveksi. Vain muutamia kymmeniä lajeja jää tänne uhmaamaan kylmää talvea. Suomessa ja Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa, että lämpötilan vaihtelulla ja ilmaston pitkäaikaisella lämpenemisellä on vaikutuksia lintujen siiven pituuteen ja painoon. Lintujen rengastuksen yhteydessä otettujen mittatietojen perusteella useat lintulajit ovat kutistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.
– Suuri ruumiin koko on edullinen kylmissä olosuhteissa, koska tällöin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa on suhteessa vähemmän ruumiin tilavuuteen, kertoo tutkijatohtori Laura Bosco Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Niin kutsutun Bergmannin säännön mukaan useilla lajeilla yksilöt ovatkin suurikokoisempia pohjoisessa kuin etelässä. Esimerkiksi Utsjoen varpuset ovat suurempia kuin Helsingin varpuset. Talvinen ilmasto on lämmennyt 50 vuodessa noin kolme astetta, mikä on suosinut luonnonvalinnan kautta pienikokoisempia yksilöitä.
– Muutokset eivät ole valtavia, mutta esimerkiksi 1980-luvulta lähtien punatulkkujen siiven pituus on lyhentynyt noin millin ja paino pudonnut kaksi grammaa, vajaan kymmenyksen koko linnun painosta, Bosco tarkentaa.
Kun edellinen talvi on ollut lämmin, on talvehtivien lintujen keskimääräinen koko pienempi. Tämä viittaa siihen, että leutoina talvina talvesta selviää hengissä enemmän pienikokoisia yksilöitä. Siiven pituus on osittain periytyvä ominaisuus ja talvesta hengissä säilyneet pienikokoiset yksilöt saavat todennäköisemmin myös pienikokoisia jälkeläisiä.
Linnun painoon vaikuttaa puolestaan suoraan saman talven lämpötila. Mitä kylmempää, sitä enemmän kannattaa olla vararavintoa pahan päivän varalta. Lämpimällä säällä linnuilla on vähemmän vararavintoa, koska se tekee niistä kömpelöitä ja alttiimpia pedoille.
– Talvien ankaruus vaihtelee vuosittain ja tämän talven kylmistä säistä selviävät todennäköisemmin suurikokoiset yksilöt, peilaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta tutkimustuloksia kuluvan talven sääoloihin.
Tutkimuksessa käytettiin mittatietoja lähes 300 000 lintuyksilöstä 24 lajista Suomesta ja Ruotsista. Aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset lintujen rengastajat. Tutkimusta johtivat Helsingin yliopiston tutkijat, ja tulokset on julkaistu Global Ecology and Biogeography -tiedesarjassa.
Linkki alkuperäisjulkaisuun:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Laura Bosco, laura.bosco@helsinki.fi, 045 278 5058 (englanniksi)
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045 137 5732
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tarkka kurkistus laajaan taivaanalueeseen ennakoi ennennäkemättömiä tietoja maailmankaikkeudesta – Euclid-teleskoopin uutta dataa julkaistiin19.3.2025 17:48:38 EET | Tiedote
Euclid-avaruusteleskoopin uusia havaintoihin perustuvia tuloksia julkaistaan 19.3. Analysoitu taivaanalue edustaa suurimpia yhtenäisiä taivaanalueita, joita koskaan on mitattu samanaikaisesti, ja on silti vain pieni osa odotetuista näkymistä. Tutkijat ovat saavuttaneet jo valtavan määrän kiinnostavia tuloksia muiden muassa voimakkaista gravitaatiolinsseistä, galaksijoukoista ja kvasaareita.
Sanni Lehtinen, Mari Pantsar, Juha Tuominen ja Antti Vasara Helsingin yliopiston hallitukseen yliopistoyhteisön ulkopuolisiksi jäseniksi19.3.2025 16:32:15 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston yliopistokollegio valitsi 19.3. yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet seuraavaan yliopiston hallitukseen. Tammikuussa 2026 aloittavassa hallituksessa on yhteensä kymmenen jäsentä, joista kuusi valitaan myöhemmin tänä vuonna yliopistoyhteisön sisältä.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminnan tuotto kansainvälistä kärkeä14.3.2025 08:36:49 EET | Tiedote
Yliopiston sijoitustuotto olisi parhaimmistoa amerikkalaisten yliopistosijoittajien joukossa.
Lastenkirjailija Tiina Nopola ja ympäristötutkija Carl Folke Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi13.3.2025 10:53:01 EET | Tiedote
Filosofisen tiedekunnan promootiossa vihitään kuusi uutta kunniatohtoria keväällä 2025.
Onko järkevää syödä ”parempaa” lihaa?13.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Iskulauseeseen ”Vähemmän mutta parempaa” kiteytetty ajatus tähtää lihan kokonaiskulutuksen vähentämiseen ja asettaa kestävästi tuotetut ja laadukkaat tuotteet etusijalle. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty mainittavaa näyttöä siitä, että laadukkaamman lihan saatavuus välttämättä vähentäisi lihankulutusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme