Villa Gyllenberg

Kutsu mediatilaisuuteen 13.2: Schjerfbeck ja muoti keskiössä Villa Gyllenbergin kevätnäyttelyssä

Jaa

Villa Gyllenbergin kevätnäyttely yhdistää menneiden aikojen pukuloistoa ja Helene Schjerfbeckin ja hänen aikalaistensa teoksia. Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään Suomessa rinnakkain. Näyttely on esillä 14.2.–9.6.2024.

Mediatilaisuus järjestetään Villa Gyllenbergissä tiistaina 13.2 klo 11.
Ilmoittautumiset yleisöpalveluvastaava Siiri Oinoselle sähköpostitse: siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

Helene Schjerfbeck, Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, 37,5 x 38,5 cm, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Valokuva: Matias Uusikylä.
Helene Schjerfbeck, Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, 37,5 x 38,5 cm, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Valokuva: Matias Uusikylä.

Schjerfbeck ja muoti

Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. 

Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten viileän elegantit hahmot pitkine kauloineen ja punattuine huulineen sulautuivat osaksi taideteosten ilmentämää modernin naiseuden kuvaa. Schjerfbeckin innostus vaatteisiin tulee esiin myös hänen kirjeissään serkuntyttärelleen Dora Estlanderille, joka oli mallina teoksessa Elegantti nainen (Dora) (n. 1928). Kirjeet vuosilta 1922–1945 ovat nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa, ja näyttelyä varten tehty tutkimus pohjautuu osittain tähän lähdeaineistoon.

”Haluamme nostaa esiin tämän taiteesta ja muodista innostuneen puolen sekä Helene Schjerfbeckistä että monesta muusta suomalaisesta taiteilijasta. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana taiteelle, joka koetaan yleväksi ja ajattomaksi. Moderni taide ja moderni muoti kietoutuvat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin teokset ja hänen kirjeenvaihtonsa havainnollistavat tätä oivallisesti”, kertoo Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.  

Historiallista pukuloistoa

Erityisesti muotokuvataiteessa pukeutumisella on ollut keskeinen rooli ja näyttelyssä Schjerfbeckin teosten rinnalle tuodaan yli kahdenkymmenen muun suomalaistaiteilijan muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä teoksia.  Esimerkiksi Albert Edelfelt (1854–1905) ja Gunnar Berndtson (1854–1895) inspiroituivat muodin maailmasta, ja heidän teoksissaan asut ja tekstiilit ovat keskeisiä tunnelman ja vaikutelman luomisessa.

Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä esitellään noin kolmekymmentä aikakauden pukua vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin. Näyttelyssä tuodaan esiin myös pukujen valmistuksen ja ateljeemuodin historiaa.

”Haluamme että näyttelykävijät pääsevät näkemään menneiden aikojen pukuja ja tutustumaan muodin kulttuurihistoriaan. Puvut viestivät kantajiensa identiteetistä ja yhteiskunnallisesta asemasta, ja pukuhistoria auttaa tulkitsemaan taideteoksia ja niissä esiintyviä ihmisiä”, Nylund toteaa.

Näyttelyssä nähdään myös tulkinta Schjerfbeckin Tumma nainen (1929) teoksessa näkyvästä asusta. Vintagemuotiin erikoistunut ompelija-suunnittelija Irma Romero on käyttänyt japonismia ja Coco Chanelin tyyliä huokuvan puvun teossa ajanmukaisia materiaaleja ja tekniikoita.

”Puku herättää uniikilla tavalla henkiin Schjerfbeckin sadan vuoden takaisen teoksen, ja tuo yleisön nähtäville tulkinnan taiteilijaa inspiroineesta vaatteesta”, Nylund kertoo.     

Urbaania elämää ja vapaa-ajan viettoa

Monet taiteilijat inspiroituivat muodista, ja kuvasivat sen kautta modernia elämää. Kaupungistuminen, sekä terveyttä ja elinvoimaa korostanut vitalistinen liike muokkasivat elämäntapoja. Muodin muuttuminen mahdollisti naisille aiempaa vapaamman ja aktiivisemman elämäntyylin, kun korsettien ja turnyyrien poistuminen mullisti urheilun ja ulkoilun.  Suhtautuminen ehostukseen muuttui 1920-luvulla sallivammaksi, ja hiusmuotia uudisti polkkatukka. Muotiliikkeiden ja tavaratalojen katalogit, näyteikkunat, muotilehdet sekä mainokset synnyttivät uudenlaista visuaalista kulttuuria, joka näkyi myös taiteessa.   

”Modernit ihmiset näyttäytyivät Schjerfbeckille pinnallisina ja etäisinä mutta taiteellisesti kiehtovina. Muotokuvissa kuvattujen kasvojen naamiomaisuus muistuttaa muotikuvista mutta tuo samalla mieleen Pablo Picasson ja Piet Mondrianin kaltaisten modernin taiteen mestareiden teokset”, kertoo taidehistorioitsija Marja Lahelma, joka on yksi näyttelyn kuraattoreista.

Näyttelyn keskiössä on naisten muoti, sillä miesten muodissa tapahtuneet muutokset 1880- ja 1950-luvun välillä olivat verrattain pieniä, ja miesten muotiin liittyvä kuvasto vähäistä. Mukaan valitut miesten muotokuvat ilmentävät kuitenkin kiinnostavalla tavalla modernia, urbaania maskuliinisuutta. Useassa teoksessa, kuten Väinö Kunnaksen (1896–1929) Olavi Paavolaisen muotokuvassa (1928), on koreilevaa dandymäisyyttä. Boheemitaiteilijoiksi mielletyt Jalmari Ruokokoski (1886–1936) ja Tyko Sallinen (1879–1955) puolestaan ovat valinneet kuvata itsensä huoliteltuina herrasmiehinä. Muotokuvien ja omakuvien kautta taiteilijat toivat esiin modernin maailman estetiikkaa ja tapakulttuuria.    

Näyttelyssä on esillä 35 pukua, 20 Schjerfbeckin teosta, sekä yli 40 teosta muilta suomalaistaiteilijoilta. Näyttelyssä esillä olevat taiteilijat ovat: Hugo Backmansson, Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat taidehistorioitsija Marja Lahelma, muotihistorioitsija Katri Pyysalo ja Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan sen teemaan liittyvä, runsaasti kuvitettu kirja suomeksi ja ruotsiksi (Kustannusosakeyhtiö Parvs). Kuraattoreiden ja Irma Romeron tekstien lisäksi julkaisu sisältää myös käsityötieteen ja muodin tutkimuksen dosentti Ritva Koskennurmi-Sivosen, sekä Schjerfbeck-asiantuntija Sue Cedercreutz-Suhosen artikkelit. Näyttely on osa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön 75-vuotisjuhlavuotta.

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt

Intendentti Lotta Nylund, lotta.nylund@gyllenbergs.fi, 040 576 1753

Yleisöpalveluvastaava Siiri Oinonen, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi, 040 825 4763 (kuvat)

Näyttelykuraattori Marja Lahelma, marja.lahelma@helsinki.fi

Näyttelykuraattori Katri Pyysalo, katri.pyysalo@tampere.fi

Laajennetut aukioloajat Schjerfbeck & muoti -näyttelyn ajan

Ke, to klo 12–17
La, su klo 11–17 

Opastusvaraukset

villa@gyllenbergs.fi

Osoite

Kuusisaarenpolku 11
00340 Helsinki

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Helene Schjerfbeck, Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, 37,5 x 38,5 cm, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Valokuva: Matias Uusikylä.
Helene Schjerfbeck, Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, 37,5 x 38,5 cm, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Valokuva: Matias Uusikylä.
Lataa
Helene Schjerfbeck: Tytön profiili, 1928, lyijykynä, hiili ja guassi paperille, 36 x 29 cm, Reitzin säätiön kokoelmat. Kuva: Matias Uusikylä / Reitzin säätiön kokoelmat.
Helene Schjerfbeck: Tytön profiili, 1928, lyijykynä, hiili ja guassi paperille, 36 x 29 cm, Reitzin säätiön kokoelmat. Kuva: Matias Uusikylä / Reitzin säätiön kokoelmat.
Lataa
Helene Schjerfbeck: Eydtkuhnenin tyttö II, 1927, öljy kankaalle, 70 x 54,5 cm, Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Jenni Nurminen / Kansallisgalleria.
Helene Schjerfbeck: Eydtkuhnenin tyttö II, 1927, öljy kankaalle, 70 x 54,5 cm, Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Jenni Nurminen / Kansallisgalleria.
Lataa
Gunnar Berndtson: Peilin ääressä, 1889, öljy puulle, 27,5 x 20,5 cm, Hovingin kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria.
Gunnar Berndtson: Peilin ääressä, 1889, öljy puulle, 27,5 x 20,5 cm, Hovingin kokoelma, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria.
Lataa
Väinö Kunnas: Olavi Paavolainen, 1928, öljy kankaalle, 125 x 85,5 cm, WSOY:n kirjallisuussäätiö. Kuva: Katri Lehtola / WSOY:n kirjallisuussäätiö.
Väinö Kunnas: Olavi Paavolainen, 1928, öljy kankaalle, 125 x 85,5 cm, WSOY:n kirjallisuussäätiö. Kuva: Katri Lehtola / WSOY:n kirjallisuussäätiö.
Lataa
Kävelypuku, 1890-luku, Tampereen historialliset museot.
Amerikkalaisessa 1890-luvun ulkoilupuvussa on tiimalasimainen siluetti, lampaanlapahihat ja korsetin kiristämä vyötärö. Paksusta silkistä valmistetun puvun helma on tavallista lyhyempi ja alaosa vahvistettu. Pukua on mahdollisesti käytetty myös pyöräiltäessä.
Kuva: Reetta Lepistö / Tampereen historialliset museot.
Kävelypuku, 1890-luku, Tampereen historialliset museot. Amerikkalaisessa 1890-luvun ulkoilupuvussa on tiimalasimainen siluetti, lampaanlapahihat ja korsetin kiristämä vyötärö. Paksusta silkistä valmistetun puvun helma on tavallista lyhyempi ja alaosa vahvistettu. Pukua on mahdollisesti käytetty myös pyöräiltäessä. Kuva: Reetta Lepistö / Tampereen historialliset museot.
Lataa
Iltapuku, 1911–1914, Tampereen historialliset museot.
Helmikoristeinen suoralinjainen iltapuku on vuosilta 1911–1914. Silkkipuvun yläosassa on kaunis lasihelmikirjailu. Helman liehukkeet luovat kevyen vaikutelman, ja vyö korostaa hieman kohotettua vyötärölinjaa. 
Kuva: Reetta Lepistö.
Iltapuku, 1911–1914, Tampereen historialliset museot. Helmikoristeinen suoralinjainen iltapuku on vuosilta 1911–1914. Silkkipuvun yläosassa on kaunis lasihelmikirjailu. Helman liehukkeet luovat kevyen vaikutelman, ja vyö korostaa hieman kohotettua vyötärölinjaa. Kuva: Reetta Lepistö.
Lataa
Greta Hällfors-Sipilä: Otsatukka (Elli Sipilä), 1920, öljy kankaalle, 45,5 x 31,5 cm, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria.
Greta Hällfors-Sipilä: Otsatukka (Elli Sipilä), 1920, öljy kankaalle, 45,5 x 31,5 cm, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Pakarinen / Kansallisgalleria.
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Oopperanaamiaisten jälkeen, 1888, öljy puulle, 27 x 21,5 cm, yksityiskokoelma. Kuva: Matias Uusikylä.
Akseli Gallen-Kallela: Oopperanaamiaisten jälkeen, 1888, öljy puulle, 27 x 21,5 cm, yksityiskokoelma. Kuva: Matias Uusikylä.
Lataa
Olga Gummerus-Ehrström:  Luonnos Haus Molchowin lasimaalauksiin (keskimmäinen osa), n. 1906, öljy paperille, 112 x 60 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä. Kuva: Sampo Linkoneva / Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
Olga Gummerus-Ehrström: Luonnos Haus Molchowin lasimaalauksiin (keskimmäinen osa), n. 1906, öljy paperille, 112 x 60 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä. Kuva: Sampo Linkoneva / Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
Lataa

Linkit

Villa Gyllenberg

Villa Gyllenberg on Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön ylläpitämä koti- ja taidemuseo Helsingin Kuusisaaressa. Ajankohtaiset tiedot aukiolosta ja lipuista sekä näyttelyistä ja tapahtumista löydät museon kotisivuilta. 

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Villa Gyllenberg

Inbjudan till pressvisning: Nya verk av Jarmo Mäkilä på Villa Gyllenberg i oktober 202423.9.2024 08:52:00 EEST | Pressinbjudan

Villa Gyllenbergs höstutställning lyfter fram den ansedde samtidskonstnären Jarmo Mäkiläs senaste produktion. Mäkiläs enigmatiska målningar, skulpturer och installationer är själslandskap som befinner sig i ett mellanrum, på gränsen mellan det inre och det yttre. En del av de verk som visas har skapats för denna utställning. Centrala teman i de kontroversiella och känsloladdade verken är tiden och åldrandet, jagets utveckling samt minnenas och det undermedvetnas betydelse. Mäkiläs verk presenteras i dialog med verk ur den gyllenbergska samlingen. Utställningen sträcker sig till trädgården kring museet, dit några av Mäkiläs bronsskulpturer kommer att placeras. Utställningen Jarmo Mäkilä – Jag är många visas under tiden 23.10.2024–2.3.2025, kurator är konstkritikern och konstnären Timo Valjakka. Päivi Kettunen är utställningsarkitekt. Pressvisning på konstmuseet Villa Gyllenberg tisdagen den 22 oktober kl. 11. Anmälningar till publik- och programansvariga Siiri Oinonen, siiri.oinonen@gyl

Kutsu mediatilaisuuteen: Jarmo Mäkilän uutta tuotantoa esille Villa Gyllenbergiin lokakuussa 202423.9.2024 08:52:00 EEST | Kutsu

Taidemuseo Villa Gyllenbergin syysnäyttely nostaa esiin arvostetun nykytaiteilijan Jarmo Mäkilän uutta tuotantoa. Mäkilän arvoitukselliset maalaukset, veistokset ja installaatiot ovat mielenmaisemia, jotka sijoittuvat välitiloihin, sisäisen ja ulkoisen rajamaille. Osa esille tulevista teoksista on valmistunut tätä näyttelyä varten. Ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita herättävien teosten keskeisiä teemoja ovat aika ja vanheneminen, minuuden kehitys sekä muistojen ja alitajunnan merkitys. Mäkilän teokset esitetään vuoropuhelussa Gyllenbergin kokoelmateosten kanssa. Näyttely laajenee myös museota ympäröivään puutarhaan, jonne sijoitetaan Mäkilän pronssiveistoksia. Näyttely Jarmo Mäkilä – Minä olen monta on esillä 23.10.2024.–2.3.2025. Näyttelyn kuraattori on taidekriitikko ja taiteilija Timo Valjakka. Näyttelyarkkitehti on Päivi Kettunen. Mediatilaisuus järjestetään Villa Gyllenbergin taidemuseossa tiistaina 22.10 klo 11. Ilmoittautumiset yleisöpalveluvastaava Siiri Oinoselle siiri.oin

Invitation to press conference: Villa Gyllenberg to exhibit new works by Jarmo Mäkilä in October 202423.9.2024 08:52:00 EEST | Press invitation

The Villa Gyllenberg Art Museum’s autumn exhibition presents new works by distinguished contemporary artist Jarmo Mäkilä. Mäkilä’s enigmatic paintings, sculptures and installations are mental landscapes occupying liminal spaces, on the borders between the inner and the outer. Some of the works have been prepared especially for this exhibition. The central themes of the works, which evoke conflicting and strong emotions, are time and ageing, the development of the self and the importance of memories and the subconscious. Mäkilä’s works are being presented in dialogue with art in the Gyllenberg Collection. The exhibition also spreads out into the garden surrounding the museum, where Mäkilä’s bronze sculptures will be exhibited. The exhibition Jarmo Mäkilä – I am a Multitude will run from 23 October 2024 to 2 March 2025. The curator of the exhibition is art critic and artist Timo Valjakka. The exhibition architect is Päivi Kettunen. A press conference will be held at the Villa Gyllenberg

Nya verk av Jarmo Mäkilä på Villa Gyllenberg hösten 202427.8.2024 08:52:00 EEST | Pressmeddelande

Villa Gyllenbergs höstutställning lyfter fram den ansedde samtidskonstnären Jarmo Mäkiläs senaste produktion. Mäkiläs realistiska målningar är själslandskap som befinner sig i ett mellanrum, på gränsen mellan det inre och det yttre. En del av de verk som visas har skapats för denna utställning och presenteras i dialog med verk från Gyllenbergs samling. Jagets utveckling samt minnenas och det undermedvetnas betydelse är centrala teman i dessa kontroversiella och känsloladdade verk. Utställningen Jarmo Mäkilä – Jag är många visas under tiden 23.10.2024–2.3.2025, kurator är författaren och konstnären Timo Valjakka. Päivi Kettunen är utställningsarkitekt.

Jarmo Mäkilän uutta tuotantoa esille Villa Gyllenbergiin syksyllä 202427.8.2024 08:52:00 EEST | Tiedote

Taidemuseo Villa Gyllenbergin syysnäyttely nostaa esiin arvostetun nykytaiteilijan Jarmo Mäkilän uutta tuotantoa. Mäkilän realistiset maalaukset ovat mielenmaisemia, jotka sijoittuvat välitiloihin, sisäisen ja ulkoisen rajamaille. Osa esille tulevista teoksista on valmistunut tätä näyttelyä varten ja esitetään vuoropuhelussa Gyllenbergin kokoelmateosten kanssa. Ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita herättävien teosten keskeisinä teemoina on minuuden kehitys sekä muistojen ja alitajunnan merkitys. Näyttely Jarmo Mäkilä – Minä olen monta on esillä 23.10.2024.–2.3.2025. Näyttelyn kuraattori on taidekriitikko ja taiteilija Timo Valjakka. Näyttelyarkkitehti on Päivi Kettunen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye