Nuoret miehet esiin työkyvyttömyyseläketilastoissa – kokonaishakumäärät kasvussa toista vuotta peräkkäin
Työeläkeyhtiö Elosta haettiin vuonna 2023 8 prosenttia enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä edelliseen vuoteen nähden. Hakemusmäärien nousu jatkui toista vuotta peräkkäin, vuonna 2022 nousua nähtiin 6 %. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää tietoa huolestuttavana.
– Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisen trendi on kääntynyt kasvuun. Hakevuuden kasvun taustalla on todennäköisesti monia tekijöitä, muun muassa kasvanut mielenterveysoireilu, eläkeiän nouseminen ja terveydenhuollon kuormittuminen. Ihmisten ongelmat ja vaivat syvenevät hoitojonoissa, mikä osaltaan ajaa ihmisiä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.
Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin Elosta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, joiden hakijoista 45 % on yli 60-vuotiaita. Määrä on ollut viime vuosina nousussa. Sen sijaan yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä oli mielenterveysperusteiset sairaudet ja oireet. Korhonen-Yrjänheikki nostaa esiin nuorten miesten psyykeoireilun kasvun. Alle 34-vuotiaat miehet hakivat mielenterveysperusteilla työkyvyttömyyseläkkeitä 30 % enemmän kuin vuosi sitten.
– Nuorten hyvinvoinnin polarisoituminen ja mielen haasteet ovat syventyneet ja laajentuneet nyt kasvavasti myös nuoriin miehiin ja se on hälyttävää. Nuoret ovat tulevaisuutemme ja meidän pitää panostaa nuorten hyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistamiseen nykyistä enemmän niin koulutuksessa, työelämässä kuin terveydenhuollossa, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.
Mielenterveysoireilua on kaikissa ikäluokissa
Mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 % koskee alle 34-vuotiaita. Korhonen-Yrjänheikki peräänkuuluttaa laajaa yhteiskunnallista havahtumista nuorten tilanteeseen.
– Tarvitsemme parempia matalan kynnyksen palveluita ja hoitoonpääsyn sujuvuutta. Mutta iso kysymys on, miten ongelmia ennaltaehkäistään ja kuinka esimerkiksi työpaikoilla voidaan rakentaa malleja, joilla tuetaan nuorten mielenterveyttä. Matalan kynnyksen monipuolinen apu, parempi perehdytys, konkarien tuki ja laajasti johtamisen kehittäminen ovat tärkeitä välineitä nuorten hyvinvoinnin eteen, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.
Vaikka tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen vanhemmissa ikäluokissa, näkyy mielenterveysoireiden lisääntyminen myös siellä. Eläkeiän nouseminen, työelämän voimakas muutos ja koventunut tahti sekä epävarmuuden kasvu näkyy jaksamisessa. Yli 60-vuotiaiden naisten ikäluokassa mielenterveysperusteilla jätettyjen työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi peräti 64 %.
– Työuria pitää johtaa ja hyvissä ajoin reagoida, jos näyttää että työkyky nykyisessä tehtävässä ei kanna eläkkeelle saakka. Konkarityöntekijöiden työkykyyn tulee panostaa ennaltaehkäisevästi ja jokaisen henkilön oma tilanne tulee huomioida tarvittaessa myös työtehtävää muokkaamalla tai työuraa uudelleen suuntaamalla. Näillä keinoin pidennetään myös työuria ja tilkitään työvoimapulaa, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.
Yrittäjien ahdinko näkyy eläkeyhtiössä
Yrittäjien kokema epävarmuus näkyi vuonna 2023 myös työeläkeyhtiöissä. Yrittäjät hakivat Elosta 30 % enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä edellisvuoteen nähden. Erityisen merkittävä on ollut alle 44-vuotiaiden yrittäjien hakijamäärien kasvu.
– Koronavuosien jälkeen on nähty taloudellisesti kovia aikoja eikä epävarmuus suinkaan ole vielä takanapäin. Herää kysymys, onko joidenkin yrittäjien resilienssi kulutettu loppuun. Jopa nuoret yrittäjämiehet hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveysperusteilla. Tämä on ollut varsin marginaalinen ilmiö aiemmin, mutta nyt se näkyy selvästi meillä Elossa, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.
On kaikkien etu, että yrittäjät siinä missä työntekijätkin saavat terveydellisiin haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin apua varhaisessa vaiheessa. Yksi tärkeä väline on työeläkeyhtiöiden ammatillinen kuntoutus, joka auttaa yrittäjiä ja työntekijöitä, jotka hakevat työelämäänsä uutta suuntaa.
– Kuntoutus on tärkeä reitti takaisin työelämään. Jokainen onnistunut tapaus on menestystarina sekä inhimillisesti että taloudellisesti tarkasteltuna. Elon ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus parani viime vuonna sekä työntekijöillä että yrittäjillä. Peräti 82 % ammatillista kuntoutusta itse hakeneista työntekijöistä ja yrittäjistä palasi työmarkkinoille, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kati Korhonen-YrjänheikkiTyökykyjohtaja
Puh:0407003335kati.korhonen-yrjanheikki@elo.fiSara SalomaaViestinnän suunnittelupäällikkö
Puh:044 550 5450sara.salomaa@elo.fiTietoja julkaisijasta
Olemme Elo, suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Hoidamme asiakkaidemme eläkevaroja tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Sijoitusvarat on hyvin hajautettu kansainvälisesti ja eri omaisuusluokkiin. Ne turvaavat eläkkeet ja luovat pohjaa kestäville tuotoille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä noin 40 prosenttia on valinnut Elon työeläkekumppanikseen. Vastaamme noin puolen miljoonan työntekijän ja yrittäjän tulevista eläkkeistä, huolehdimme noin 250 000 eläkkeensaajasta ja noin 29 miljardin euron sijoitusomaisuudesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkeyhtiö Elo
Elos delårsrapport 1.1–30.9.2024: Placeringsintäkterna var 7 % tack vare en stark utveckling av noterade aktier24.10.2024 13:55:00 EEST | Pressmeddelande
Elos placeringsintäkter var alltjämt starka i januari–september. Bäst avkastade placeringarna i noterade aktier med 14,1 procent. Elos solvensnivå stärktes ytterligare och driftskostnaderna minskade. Jämförelsetalen som ges inom parentes i rapporten är siffror per 30.9.2023, om inte annat anges. Nyckeltal för januari–september 2024 Totalresultatet uppgick till 714,5 (-90,9) miljoner euro. Nettointäkterna av placeringsverksamheten uppgick till 7,0 (2,8) procent, dvs. 2,1 miljarder euro. Placeringarnas marknadsvärde var 32,0 (30,0 i slutet av 2023) miljarder euro. Medelavkastningen på placeringarna under tio år var 5,7 procent. Detta motsvarar en realavkastning på 3,6 procent. Driftskostnaderna som täcks med omkostnadsinkomsten var 55,7 (58,3) miljoner euro. Premieinkomsten uppgick till 3,3 (3,3) miljarder euro. Pensioner och andra ersättningar utbetalades för 3,5 (3,3) miljarder euro. Solvensnivån var 123,1 (121,3 i slutet av 2023) procent och solvenskapitalet var 1,4-faldigt (1,5-faldi
Elon osavuosiraportti 1.1.–30.9.2024: Sijoitustuotto 7 % listattujen osakkeiden vahvan kehityksen ansiosta24.10.2024 13:55:00 EEST | Tiedote
Elon tammi-syyskuun sijoitustuotto jatkui vahvana. Sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 14,1 prosenttia. Elon vakavaraisuusaste vahvistui edelleen ja liikekulut alenivat. Raportilla suluissa olevat vertailuluvut ovat 30.9.2023 lukuja, ellei toisin ole mainittu. Avainluvut tammi-syyskuu 2024 Kokonaistulos nousi 714,5 (-90,9) miljoonaan euroon. Sijoitustoiminnan nettotuotto nousi 7,0 (2,8) prosenttiin ja oli 2,1 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 32,0 (30,0 vuoden 2023 lopussa) miljardia euroa. Sijoitusten kymmenen vuoden keskituotto oli 5,7 prosenttia. Tämä vastaa 3,6 prosentin reaalituottoa. Hoitokustannustulolla katettavat liikekulut laskivat 55,7 (58,3) miljoonaan euroon. Vakuutusmaksutulo oli 3,3 (3,3) miljardia euroa. Eläkkeitä ja muita korvauksia maksettiin 3,5 (3,3) miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 123,1 (121,3 vuoden 2023 lopussa) prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen (1,5-kertainen vuoden 2023 lopussa) vakavaraisuusrajaan nähden.
Puolet yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn tuovan yritykselleen tuottavuushyötyjä18.9.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
52 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn lisäävän työn tuottavuutta omassa yrityksessään ja yli puolet (51 %) heistä sanoo, ettei yrityksessä ole riittävästi osaamista tekoälyn hyödyntämiseen. Lähes puolet (49 %) päättäjistä ei ole myöskään innostuneita hyödyntämään tekoälyä omassa työssään. Tiedot selviävät työeläkeyhtiö Elon ja LähiTapiolan pk-yrityksille teettämästä kyselystä, johon vastasi 600 suomalaista yrityspäättäjää. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää tuloksia huolestuttavina. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, uusia innovaatioita ja työn tuottavuuden parantumista. Tekoälyn hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla on tärkeä osa tässä yhtälössä onnistumista. – Tekoälyn hyödyntämisen potentiaali on valtava. Nyt ei tosiaankaan pitäisi jäädä telineisiin katselemaan, vaan lähteä aktiivisesti tutkimaan ja kokeilemaan, mitä hyötyä tekoäly voi tuoda meidän liiketoimintaamme. Uusien teknologioiden kohdalla lyhyellä tähtäimellä saat
Elos delårsrapport 1.1–30.6.2024: Placeringarna avkastade 1,6 miljarder euro, dvs. 5,2 procent27.8.2024 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Elo hade ett starkt första halvår. Bäst avkastade placeringarna i noterade aktier med 10,5 procent och i hedgefonder med 7,7 procent. Elos solvensnivå stärktes och driftskostnaderna minskade.
Elon osavuosiraportti 1.1.–30.6.2024: Sijoitukset tuottivat 1,6 miljardia euroa eli 5,2 prosenttia27.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Elon ensimmäinen vuosipuolisko oli vahva. Sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 10,5 prosenttia sekä hedge-rahastot 7,7 prosenttia. Elon vakavaraisuusaste vahvistui ja liikekulut alenivat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme